Seinäjoki teki perjantaina kaupungin historian suurimman tonttikaupan. Ostaja on brittiläinen Pure DC Projects Oy, joka aikoo rakentaa 22,3 hehtaarin alueelle suuren datakeskuksen. Itse tontista kaupunki sai noin 3,9 miljoonaa euroa, mutta rakennusten kokonaisarvo nousee aivan toiseen mittakaavaan: noin 1,2 miljardiin euroon.
Kauppa ei välttämättä jää tähän. Kaupungilla ja yhtiöllä on esisopimus jopa 155 hehtaarin alueen myynnistä, joten hanke voi laajentua moninkertaiseksi jo myydyn tontin ympärille.
Kolme hallia, 110 megawattia
Rakennusluvan mukaan alueelle nousee 21 rakennusta, joista kolme on varsinaisia datakeskuksia. Kukin niistä on 15 000 neliötä, eli rakennusoikeutta on yhteensä 54 000 neliötä. Suunniteltu sähköteho on noin 110 megawattia.
110 megawatin jatkuva teho on paljon. Täydellä käytöllä se tarkoittaa lähes tuhannen gigawattitunnin vuosikulutusta, mikä on suuruusluokaltaan keskikokoisen suomalaiskaupungin sähkönkäyttö.
Työllistävä vaikutus painottuu rakennusvaiheeseen. Yhtiö arvioi työmaan työllistävän jopa 2 000 ihmistä. Valmiin keskuksen pyörittämiseen jää pysyvästi noin 150 työpaikkaa, mikä on datakeskuksille tyypillinen suhde: paljon betonia ja sähköä, vähän jatkuvia työntekijöitä.
“Neljän miljoonan euron sijoitus kertoo sitoutumisesta hankkeeseen.”
Osa Suomen datakeskusbuumia
Seinäjoen hanke ei ole yksittäistapaus. Suomeen julkistetut datakeskusinvestoinnit ylittävät jo yhteensä yli 10 miljardia euroa. Microsoftin, Googlen ja pohjoismaisen atNorthin kaltaiset toimijat ovat vieneet hankkeitaan muun muassa Espooseen, Haminaan ja Kajaaniin.
Suomen vetovoima perustuu viileään ilmastoon, vakaaseen sähköverkkoon ja runsaaseen tuulivoimaan. Kylmä ilma vähentää jäähdytyksen tarvetta, ja hukkalämpöä voidaan parhaimmillaan ohjata kaukolämpöverkkoon. Tekoälyn laskentatarve on kääntänyt kysynnän jyrkkään nousuun, ja juuri se ruokkii nyt uusia miljardihankkeita.
Buumin kääntöpuoli
Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Jos kymmenet hankkeet toteutuvat yhtä aikaa, ne kilpailevat samasta sähköstä kotitalouksien ja teollisuuden kanssa ja voivat nostaa hintoja. Osa alan arvioista varoittaa myös ylikuumenemisesta: kaikki julkistetut hankkeet eivät todennäköisesti valmistu, ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa.
Seinäjokelaiselle uutinen tarkoittaa ennen kaikkea rakennusvuosien työmaata, kiinteistöverotuloja ja toivetta siitä, että hukkalämpö lämmittäisi kaupungin koteja. Pysyviä työpaikkoja syntyy kuitenkin vain kourallinen suhteessa investoinnin kokoon.
Riski on, että kunnat kilpailevat samoista hankkeista edullisilla tonttihinnoilla ennen kuin yhtään betonivalua on tehty. Osa asiantuntijoista muistuttaa, että datakeskusten kustannukset sähköstä laitteisiin ovat nousussa, eikä kaikkien julkistettujen miljardihankkeiden liiketoiminta ole vielä varmalla pohjalla.
Seinäjoen kannalta ratkaisevaa on, seuraako 3,9 miljoonan tonttikauppaa oikeasti se 1,2 miljardin rakennusurakka. Kaupunginjohtaja uskoo rakentamisen alkavan nopeasti. Siihen asti kyse on lupauksesta, jonka arvo mitataan vasta valmiissa halleissa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
