20 mielenosoittajaa, 310 megawattia

Lappeenrannassa kokoontui maanantaina noin kaksikymmentä ihmistä vastustamaan datakeskuksia. Määrä ei ole suuri. Silti se oli päivän ennätys, sillä Järvi-Suomen puolesta ry järjesti samana päivänä mielenosoituksia myös Kouvolassa, Mikkelissä, Koriassa ja Lahdessa, ja Lappeenrannassa väkeä oli eniten. Kyseessä olivat tiettävästi Suomen ensimmäiset datakeskuksia vastustavat mielenosoitukset.

Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Väisänen selitti Ylelle kaupunkien välisiä eroja pelolla. ”Kouvolassa vastaanotto oli nihkeä, koska ihmiset pelkäävät osallistua. Datakeskusten työllistävä merkitys on heille niin suuri asia, että se jarruttaa osallistumista”, Väisänen sanoi.

Lappeenranta on näistä paikkakunnista se, jossa hanke on pisimmällä. Kaupungin Pajarilaan nousee tekoälypalvelujen laskentakeskus, jonka sähköteho on täysimittaisena 310 megawattia. Rakentaminen alkoi tänä keväänä.

Yhtä mielenosoittajaa kohti 15 megawattia

Mielenosoittajia oli parikymmentä. Hanke kattaa 41 hehtaaria kahdella tontilla, mikä on kaupungin oman vertauksen mukaan noin 57 jalkapallokenttää. Yhtä maanantain mielenosoittajaa kohden se tekee runsaat 15 megawattia ja kaksi hehtaaria.

Megawatti on abstrakti yksikkö, joten muunnetaan se. Jos keskus pyörisi täydellä teholla ympäri vuoden, se kuluttaisi noin 2,7 terawattituntia sähköä. Suomen koko sähkönkulutus on noin 80 terawattituntia vuodessa, eli yksi kampus vastaisi runsasta kolmea prosenttia siitä. Luku on yläraja: keskus valmistuu vaiheittain ja ensimmäisen vaiheen on määrä olla valmis 2027.

Suomen suurin hanke se ei silti ole. Kerroimme aiemmin Forssan keskuksesta, joka söisi täysimittaisena noin kahdeksan prosenttia koko maan sähköstä. Pajarilan mittakaava on siis kolmasosa siitä, mutta se on jo rakenteilla.

Viisi euroa asukasta kohden

Lappeenranta omistaa maan ja vuokraa tontit 60 vuodeksi. Vuokra on 358 424 euroa vuodessa, ja se on sidottu elinkustannusindeksiin. Runsaan 70 000 asukkaan kaupungissa summa tarkoittaa noin viittä euroa asukasta kohden vuodessa.

Vuokra ei ole ainoa tuotto. Rakennusaikana töitä luvataan jopa 700 ammattilaiselle ja käytön aikana vakituisia paikkoja on noin sata. Hukkalämmöstä kaupunki arvioi saavansa talteen 80–95 prosenttia, mikä riittäisi kattamaan Lappeenrannan kesäajan kaukolämmön. Sen sopimusta Lappeenrannan Energian kanssa ei ole vielä tehty.

Tavallisen lappeenrantalaisen kannalta olennaisin luku on kuitenkin kiinteistövero, ja juuri sitä ei kerrota. Vertailimme aiemmin Suomen, Intian ja Australian käytäntöjä, ja sama aukko toistui joka maassa: yksittäisen datakeskuksen kunnalle maksama vero ei ole julkista tietoa. Ilman sitä asukas ei pysty arvioimaan, onko kauppa hyvä.

Montako muistutusta? Lukua ei saatu

Pajarilan keskus sijoittuu Pajarilanväylän ensimmäisen vaiheen asemakaavaan. Toisen vaiheen kaava on vireillä, samoin Yllikkälän datakeskuksen asemakaava. Kaavoja on siis kesken enemmän kuin yksi, ja jokaisessa on oma nähtävilläolonsa ja omat määräaikansa.

Kaupunki ei julkaise verkkosivuillaan lukua siitä, montako lausuntoa, muistutusta tai valitusta datakeskushankkeiden kaavoista on jätetty. AI Suomi ei saanut lukua kaupungilta ennen jutun julkaisua. Kirjaamme sen tähän, koska luku olisi mielenosoittajamäärää parempi mittari vastustuksen laajuudelle. Muistutuksen jättäminen ei vaadi kylttiä eikä julkista esiintymistä, ja Väisäsen kuvaama pelko osallistua koskee nimenomaan jälkimmäistä.

Kaupungin tai Nebiuksen edustajat eivät kommentoineet mielenosoitusta Ylen jutussa. Kaupungin omalla hankesivulla haastattelupyynnöt ohjataan kaupunginjohtaja Tuomo Salliselle. Kaupungin viestintää on käsitelty AI Suomessa aiemminkin.

Seuraava näyttämö ei ole tori

Yhdistyksen tavoite on isompi kuin yksi kampus. Se haluaa estää Harjulinjan, Fingridin suunnitteleman uuden voimajohtoyhteyden, jota mielenosoittajat kutsuvat 550 kilometrin linjaksi. Fingridin omissa papereissa rakennettavan yhteyden pituus on 174–255 kilometriä, ja ympäristövaikutusten arvioinnissa on mukana noin 594 kilometriä reittivaihtoehtoja. Linja kulkisi Pyhäjärven Murtoperältä Kangasniemen Kauppilaan, ja rakentamisen on arvioitu ajoittuvan vuosille 2030–2032.

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Sara Backman muistutti Lappeenrannassa Irlannista, jossa datakeskukset veivät jo vuonna 2023 noin 21 prosenttia maan sähköstä. Hänen viestinsä oli, että kriittisyys kannattaa aloittaa ennen kuin luvut ovat siellä.

Ratkaisut eivät synny mielenosoituksissa vaan kaavakuulemisissa ja ympäristöarvioinnin lausuntokierroksilla, joissa määräajat ovat viikkoja ja vastustus mitataan papereina. Sillä mittarilla kahdenkymmenen ihmisen joukko voi olla iso tai olematon, eikä kukaan tällä hetkellä tiedä kumpi. Kaupunki tietäisi, jos se laskisi muistutukset ja kertoisi luvun.