Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallisella oli maaliskuussa syytä hymyyn. Nebius kertoi rakentavansa kaupunkiin enintään 310 megawatin tekoälydatakeskuksen, ja sen ensimmäinen kapasiteetti on määrä ottaa asiakkaiden käyttöön ensi vuonna. ”Olemme ylpeitä siitä, että tämä hanke toteutuu Lappeenrannassa ja Suomessa”, Sallinen sanoi Nebiuksen englanninkielisessä tiedotteessa.
310 megawattia on paljon. Jos laitos kävisi täydellä teholla ympäri vuoden, se kuluttaisi noin 2,7 terawattituntia sähköä. Se on suunnilleen kolme prosenttia koko Suomen vuotuisesta kulutuksesta. Rakennusaikana Nebius lupaa enintään 700 työpaikkaa, valtaosin Lappeenrannan seudulle, ja valmiiseen laitokseen noin sata pysyvää työpaikkaa.
Lappeenranta ei ole yksin. Yle kertoi lokakuussa, että EK:n syyskuisen laskennan mukaan Suomessa on vireillä 145 datakeskushanketta ja niistä 60 on tullut julki tänä vuonna. Datakeskuksia suunnitellaan tai rakennetaan jo 22 kuntaan Nurmijärveltä Liperiin. Kun hankkeet siirtyvät suunnitelmista työmaille, myös kriittiset äänet ovat voimistuneet. Aiheeseen on tarttunut muun muassa Tekniikka&Talouden kolumnisti Aleksi Aaltonen.
Tähän oppaaseen on koottu, mitä datakeskus tuo paikkakunnalle ja mitä se vie. AI Suomi päivittää sivua sitä mukaa kuin hankkeet etenevät.
Ala itse arvioi hyödyt suuriksi. VTT laati Datakeskusteollisuus ry:lle (FDCA) selvityksen, joka esiteltiin Messukeskuksessa 28. lokakuuta. Sen mukaan Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa nykyisestä noin 450 megawatista 2 000–3 400 megawattiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Investointeja kertyisi 16,5–32 miljardia euroa ilman IT-laitteita, ja pysyviä työpaikkoja syntyisi 3 500–6 000.
Selvitys laskee luvut myös yhden laitoksen tasolle. Tyypillinen 100 megawatin datakeskus maksaa ilman palvelimia 1–1,2 miljardia euroa, ja siitä 300–480 miljoonaa euroa jäisi kotimaisille yrityksille. Rakentaminen työllistäisi 2 000–2 500 henkilötyövuotta ja käyttö 160–200 henkilötyövuotta vuodessa. Selvityksen laskelmassa laitos tuottaisi valtiolle 146 miljoonan euron verotulot. Sähköä se kuluttaisi noin 0,68 terawattituntia vuodessa.
Järjestön toimitusjohtaja Antti Poikola muistuttaa itsekin, että työ on kesken: ”Työmme on alussa, tämä on lähtölaukaus.” Ympäristö- ja paikallisyhteisövaikutuksia käsittelevä jatkotutkimus on luvattu vuoden 2027 alkupuolelle.
“Verkkokapasiteettia ei riitä kaikille halukkaille.”
Lupaukset ja todellisuus eivät aina kohtaa
Kriitikoiden ensimmäinen huomio koskee työpaikkoja. Nebius lupaa Lappeenrantaan noin sata pysyvää työpaikkaa 310 megawatille. Se on noin kolmasosa siitä, mitä VTT:n esimerkkilaskelman perusteella voisi odottaa. Ylen mukaan yhtiö arvioi Liperin 60 megawatin hankkeeseen syntyvän 0,5–1 työpaikkaa megawattia kohden eli 30–60 työpaikkaa. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta ne näyttävät, kuinka paljon arvio riippuu laskijasta.
Sama näkyy verotuloissa. TikTok tilasi Kouvolan hankkeestaan Menon Economicsilta arvion, jonka mukaan alue saisi 360 pysyvää työpaikkaa ja 15 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa. Kaupungin oma arvio oli 800 000 euroa.
Toinen kysymys on sähkö. Fingrid ei ota Etelä-Suomessa vastaan uusia yli 10 megawatin kulutusliittymiä ennen vuotta 2027. Kevään liittymäkyselyissä kysyttiin yli 50 000 megawattia, ja sopimuksia on tehty lähes 5 000 megawatista. AFRYn arvion mukaan kasvu 300 megawatista 2 500 megawattiin voisi nostaa sähkön keskihintaa noin kymmenen prosenttia viidessä vuodessa, jos kysyntä ei jousta. Asiasta kerrotaan tarkemmin jutussa Tanska torjui datakeskukset – Suomen verkko on jo täynnä.
Valtio on jo reagoinut. Datakeskusten sähkövero nousi heinäkuussa 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Jatkuvasti käyvälle 100 megawatin laitokselle se tarkoittaa noin 19 miljoonan euron lisälaskua vuodessa.
Vesi, lämpö ja maa
Vedestä puhutaan Suomessa vähemmän kuin Yhdysvalloissa. Nebiuksen mukaan Lappeenrannan laitos jäähdytetään suljetulla nestekierrolla, joten se ei tarvitse paikallista vedenottoa. Kaikista hankkeista tätä ei tiedetä, koska uusi datakeskusrekisteri ei kysy vedenkulutusta eikä hukkalämpöä.
Hukkalämmön kautta datakeskus voi hyödyttää tavallista kotitaloutta suoraan. Nebiuksen Mäntsälän laitos on syöttänyt lämpöä kaukolämpöverkkoon yli kymmenen vuotta, ja yhtiön mukaan verkkoon liittyneiden kotitalouksien lämmityskulut laskivat noin kymmenen prosenttia. Syrjäisemmillä paikkakunnilla lämmölle ei välttämättä löydy ostajaa. Silloin se valuu taivaalle. Lue lisää jutusta Mäntsälän datakeskus lämmittää jo kotejakin.
Maa-ala jää usein vähälle huomiolle. Lappeenrannan kampus vie noin 40 hehtaaria, Huittisiin kaavaillaan 31 hehtaarin aluetta ja Liperissä Scale42 vuokraa yhdeksän hehtaarin tontin. Kaavoitus voi myös törmätä muuhun maankäyttöön: kaivosyhtiön mukaan Googlen kaavailema datakeskus peittäisi yli kolmanneksen malmiesiintymästä.
Lukijalle tämä tarkoittaa, että ratkaisut tehdään oman kunnan kaavoituksessa ja tonttikaupoissa, ei Helsingissä. Kunnanvaltuusto voi kirjata lämmön hyödyntämisen kaavamääräyksiin ja vaatia yhtiöltä julkiset työpaikka-arviot ennen kauppaa. Vaikutus sähkölaskuun tulee viiveellä, kuten AI Suomi on arvioinut jutussa Datakeskukset tulevat 22 kuntaan – mitä tapahtuu sähkölaskullesi?.
Missä hankkeet ovat nyt
Nebiuksen Lappeenrannan datakeskus on rakenteilla, ja ensimmäinen kapasiteetti valmistuu 2027. TikTokin Kouvolan hankkeen tehoa ei ole julkistettu. Scale42 on tehnyt Kiteen kanssa esisopimuksen, mutta megawattimäärää ei ole kerrottu. Yhtiön Liperin 60 megawatin hankkeen rakentaminen alkaa aikaisintaan alkuvuodesta 2027. Googlen Muhoksen ja Kajaanin työmaat pysäytettiin lokakuussa viranomaisen kehotuksesta.
Sanasto
Megawatti ja terawattitunti
Megawatti (MW) kertoo laitoksen tehon eli sen, kuinka paljon sähköä se voi käyttää yhdellä hetkellä. Terawattitunti (TWh) kertoo, kuinka paljon sähköä kuluu tietyssä ajassa, esimerkiksi vuodessa. Yksi terawattitunti on miljoona megawattituntia.
Kulutusliittymä
Sopimus ja tekninen yhteys, jolla suuri sähkönkäyttäjä, kuten datakeskus, kytketään valtakunnan sähköverkkoon. Fingrid päättää, kuinka paljon uutta kulutusta verkkoon mahtuu.
Henkilötyövuosi
Yhden ihmisen vuoden kokoaikainen työ. Esimerkiksi 2 000 henkilötyövuotta voi tarkoittaa 1 000 ihmistä kahden vuoden ajan.
Kriitikot saavat pian dataa
Toistaiseksi kiistassa ovat vastakkain toimialan omat laskelmat ja yksittäiset varoittavat esimerkit. Tilanne voi muuttua lähivuosina. Datakeskusteollisuus ry kokoaa rekisteriä kaikista hankkeista, jotka ovat saaneet rakennusluvan ja todennäköisesti valmistuvat vuoden 2030 loppuun mennessä. Kun ensimmäiset suuret laitokset ovat käynnissä, lupauksia voi verrata toteutuneisiin työpaikkoihin, verotuloihin ja kaukolämpöverkkoon syötettyyn lämpöön.
EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo uskoo kasvuun. ”Kyllä datakeskuksia pystytään rakentamaan kestävästi, kun siihen toden teolla pyritään”, hän sanoi Ylelle. Lause kannattaa ottaa kirjaimellisesti. Kestävyydestä sovitaan kaavassa, liittymissopimuksessa ja lämpökaupassa.
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
