Lapinlahden Alapitkälle suunnitellaan datakeskuskampusta, jonka sähköteho olisi täydessä laajuudessaan 500 megawattia. Helios Nordic Energy Finland on varannut hankkeelle yli 80 hehtaarin alueen aivan Fingridin sähköaseman vierestä, ja kunnanhallitus käsittelee yhtiön kaavoitusaloitetta 17. elokuuta.
Kokoluokka on suomalaisittain poikkeuksellinen. Suomen tähän asti suurin datakeskus, Googlen Hamina, pyörii noin sadan megawatin teholla. Alapitkän kampus olisi valmiina siihen verrattuna viisinkertainen.
Helios on jo saanut poikkeamislupapäätöksen noin 80–100 megawatin datakeskukselle. Hankkeen ensimmäinen vaihe vastaisi siis kooltaan Haminaa, ja kaavoitusaloite koskee sitä, mitä sen päälle voidaan rakentaa.
“Sinne rakentuisi kampusalue, jossa olisi useita datakeskusrakennuksia.”
Viisi prosenttia Suomen sähköstä
Megawatit jäävät helposti abstraktiksi luvuksi, joten muutetaan ne kulutukseksi. Jos 500 megawatin kampus kävisi täydellä teholla ympäri vuoden, se veisi noin 4,4 terawattituntia sähköä vuodessa. Se on karkeasti viisi prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta ja samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin vuotuinen sähkönkäyttö.
Aalto itse vertaa kulutusta suureen teollisuuslaitokseen tai kokonaiseen kaupunkiin. Vertaus on osuva myös toisin päin: vajaan 10 000 asukkaan kunta kytkeytyisi kantaverkkoon samalla painolla kuin iso paperitehdas.
Sijainti ei ole sattumaa. Datakeskus tarvitsee järeän liitynnän kantaverkkoon, ja Alapitkällä sellainen on valmiina naapurissa. Uuden voimajohdon rakentaminen kestäisi vuosia ja maksaisi kymmeniä miljoonia, joten sähköaseman vierus on käytännössä hankekehittäjän tontti numero yksi. Samalle alueelle on suunnitteilla myös aurinkopuisto, ja molemmat kytkettäisiin samaan asemaan.
Kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen arvioi, että hanke työllistäisi rakennusvaiheessa satoja ihmisiä ja pysyviä työpaikkoja syntyisi jopa yli sata. Rakennusvaiheen luku on uskottava: Lappeenrannassa vastaavaan hankkeeseen haettiin 700 rakentajaa. Pysyvien työpaikkojen arvio on sen sijaan datakeskusten mittapuulla optimistinen, sillä valmis konesali pyörii pitkälti automaattisesti ja henkilöstö koostuu vartioinnista, huollosta ja sähkötöistä.
Kuntalaiselle hanke näkyy kolmella tavalla. Maankäytössä 80 hehtaaria Alapitkän taajaman kupeessa on iso pala, ja kaavoitus ratkaisee, mihin rakennukset, sähkölinjat ja liikenne sijoittuvat. Kunnan taloudessa vaikutus tulee kiinteistöverosta ja maanvuokrista, ei niinkään palkkaverosta. Kolmas kysymys on hukkalämpö: jos sitä ei oteta talteen, satojen megawattien lämpöteho puhalletaan ulkoilmaan.
Sähkön hintaan yksittäinen kampus ei suoraan vaikuta, mutta tämän kokoluokan kulutus ei ole neutraalia markkinalle. Kun konesalit kilpailevat samasta kantaverkkokapasiteetista teollisuuden kanssa, kysymys siitä, mitä yhden datakeskuksen energiankäyttö tarkoittaa päästöille, siirtyy globaalista keskustelusta Pohjois-Savon kunnanhallituksen pöydälle.
Näin hanke etenee
Kunnanhallitus käsittelee kaavoitusaloitetta 17. elokuuta. Päätös koskee kaavatyön käynnistämistä, ei vielä rakentamista. Seuraava vaihe on rakennuslupahakemus, ja rakentaminen voisi Heliosin mukaan alkaa ensi vuonna. Kunta arvioi alueen soveltuvuuden datakeskustoimintaan kaava- ja lupaprosessin aikana.
Sanasto
Megawatti ja terawattitunti
Megawatti (MW) kertoo tehon eli sen, kuinka paljon sähköä laitos kuluttaa kerrallaan. Terawattitunti (TWh) kertoo kertyneen määrän vuodessa: 500 MW ympäri vuoden on noin 4,4 TWh.
Kantaverkko
Suomen sähköjärjestelmän runkoverkko, jota Fingrid ylläpitää. Suurten tehtaiden ja datakeskusten kaltaiset kuluttajat liitetään suoraan siihen, koska tavallinen jakeluverkko ei riitä.
Hukkalämpö
Datakeskuksen palvelimien tuottama lämpö, joka pitää poistaa rakennuksesta. Se voidaan joko puhaltaa ulkoilmaan tai ottaa talteen esimerkiksi kaukolämpöverkkoon.
Pohjois-Savo kilpailee samoista megawateista
Lapinlahti ei ole Heliosin ainoa kohde. Yhtiö kehittää 500 megawatin datakeskusta myös naapurikuntaan Iisalmeen, ja kanadalainen Bitzero suunnittelee vastaavan kokoluokan laitosta Kokemäelle. Helios itse siirtyi vuonna 2024 ranskalaisen rakennuskonserni VINCI:n omistukseen, mikä kertoo siitä, että aurinkopuistojen ja akkuvarastojen kehittäjistä on tullut myös konesalitonttien välittäjiä.
Kaikki suunnitellut hankkeet tuskin toteutuvat, eivätkä ainakaan täydessä laajuudessaan. Hankekehittäjän liiketoimintamalli on varata maa, hankkia luvat ja liityntäsopimus, ja myydä valmis paketti eteenpäin sille tekoäly-yhtiölle tai konesalioperaattorille, joka lopulta rakentaa. Kaavoitusaloite on siis yhtä paljon myyntiargumentti kuin rakennussuunnitelma.
Kunnalle olennaisin kysymys ei siksi ole se, tuleeko Alapitkälle 500 megawattia, vaan mitä kunta sitoutuu tekemään jos ei tule. Kaavoitettu teollisuusalue sähköaseman vieressä on arvokas myös ilman datakeskusta, mutta kymmenen vuoden yksinoikeus yhdelle kehittäjälle ei ole. Sitä eroa kannattaa katsoa 17. elokuuta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
