20 vuotta koodaamatta, sitten 5,4 miljoonaa

Alkuvuonna 2025 Teemu Mäkitalo päätti, että hänen pitäisi keksiä bisnesidea, joka nojaa tekoälyyn. Ongelma oli se, että hän tiesi olevansa aiheessa myöhässä. Edellisestä kerrasta, kun hän oli kirjoittanut riviäkään koodia, oli kulunut kaksi vuosikymmentä.

Demon hän rakensi silti itse, tekoälykoodauksella. Puolitoista vuotta myöhemmin siitä on tullut yhtiö nimeltä AgenttiX, palvelu nimeltä Autoagentti, 5,4 miljoonan euron rahoitus ja lupaus lanseerauksesta lokakuussa.

Tiedot käyvät ilmi Talouselämän 19. syyskuuta julkaisemasta jutusta, jonka kirjoitti Pekka Lähteenmäki. Juttu on maksumuurin takana. Sen ingressissä todetaan, että ”Beelyn ja Moin perustaja oli koodannut viimeksi 20 vuotta sitten, mutta kehitti itse palvelun demoversion tekoälykoodauksella”.

Mitä tekoälykoodaus tarkoittaa käytännössä

Ohjelmiston rakentaminen on perinteisesti vaatinut ihmisen, joka osaa kirjoittaa koodia. Tekoälykoodauksessa ihminen kuvailee tavallisella kielellä, mitä ohjelman pitää tehdä, ja malli tuottaa koodin. Lopputulos ei synny napin painalluksella, mutta painopiste siirtyy ohjelmointikielen osaamisesta siihen, osaako ihminen sanoa tarkasti mitä haluaa.

Juuri siksi Mäkitalon tapaus on kiinnostava esimerkki. Hän ei palkannut ensin kehittäjää todistaakseen idean toimivaksi, vaan teki esittelykelpoisen version omin käsin. Sijoittajan pöydällä se on eri asia kuin diaesitys.

Demoversio on silti demoversio. Se näyttää, miltä palvelu näyttäisi silloin, kun kaikki menee oikein.

Mitä 5,4 miljoonaa ostaa

Kierroksen sijoittajia ei ole kerrottu julkisuudessa. AgenttiX:n mediasivulla ei ole rahoitustiedotetta, vain logotiedostot ja Mäkitalon sähköpostiosoite. Kierroksen tyyppi, yhtiön arvostus ja omistusosuudet ovat siis toistaiseksi yhtiön ja sen sijoittajien välinen asia.

Mittakaava kannattaa pitää mielessä, kun summaa lukee. AgenttiX Oy merkittiin kaupparekisteriin 18. joulukuuta 2025 ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin vuoden 2026 alussa. Ensimmäinen tilikausi on kesken, liikevaihtoa ei ole julkisuudessa, eikä yhtiöllä ole vielä lanseerattua tuotetta. Verkkosivuillaan se esittelee viisi nimettyä ihmistä.

Karkeasti arvioiden 5,4 miljoonaa kattaa parinkymmenen hengen tiimin pariksi vuodeksi, kun mukaan lasketaan palkkojen sivukulut, pilvipalvelut ja kielimallien käyttömaksut. Autokaupassa raha kuluu myös toisaalle. Markkinointiin, jolla kuluttaja saadaan kokeilemaan uutta palvelua vanhojen ilmoitussivustojen sijaan, uppoaa Suomen kokoisessa maassa yllättävän paljon.

Perustajajoukossa ovat Mäkitalon lisäksi teknologiajohtaja Samuel Salmenlinna ja tekoälyjohtaja Aku Siekkinen. Myynnistä vastaa Sami Horto, tuotteesta ja käyttökokemuksesta Joni Hiirikoski.

Demo ei vielä ole autokauppa

Osoite autoagentti.fi on jo pystyssä. Tätä kirjoitettaessa 19. syyskuuta sivulla on kirjautumislomake ja lupaus tekoälykkäästä apurista, jolla auton ostaa, myy tai vaihtaa. Kirjautuneelle luvataan suosikit, hakuvahdit, vaihtoauton tiedot sekä viestit ja tarjoukset. Autoja sivulla ei vielä selata.

Yhtiön oman kuvauksen mukaan suosittelu perustuu teknisiin tietoihin, hintoihin ja auton historiaan. Niiden pitää tulla jostakin. Suomessa käytettyjen autojen tiedot ovat hajallaan autoliikkeiden järjestelmissä, ilmoitussivustoilla ja rekistereissä, ja niihin pääsy on sopimuskysymys. Datan saatavuus ratkaisee tällaisessa palvelussa enemmän kuin se, mikä kielimalli konepellin alla hyrisee.

Tavalliselle autonostajalle kyse on rahasta. Käytetty auto on monelle kotitaloudelle asumisen jälkeen suurin yksittäinen hankinta, ja sellainen tehdään muutaman vuoden välein. Myyjä tekee kauppaa joka päivä. Tuo epäsuhta selittää sen ahdistuksen, joka käytetyn auton ostamiseen liittyy: ostaja ei tiedä, onko pyyntihinta kohtuullinen tai mitä huoltokirjasta puuttuu. Jos apuri kertoo sen ymmärrettävästi, hyöty on aito.

Sitten on kysymys, johon yhtiö ei ole julkisesti vastannut: kuka maksaa. Jos palvelu on kuluttajalle ilmainen, tulot tulevat autoliikkeiltä. Silloin sama järjestelmä sekä neuvoo ostajaa että laskuttaa myyjää, ja puolueettomuus pitää ansaita erikseen. Ilmoitussivustot ovat eläneet tällä asetelmalla vuosikymmeniä, mutta ne eivät väitä suosittelevansa sinulle oikeaa autoa.

Mäkitalon tausta selittää osan rahoituksesta. Beely Oy merkittiin kaupparekisteriin keväällä 2019, sen toimiala on autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa ja markkinoinnissaan se lupaa olla ”helpompi kuin yksityisleasing”. Sitä ennen oli mobiilioperaattori Moi, joka tuli markkinalle poikkeavalla laskutusmallillaan. Autoala ja kuluttajille myytävä tilauspalvelu ovat siis miehelle tuttuja. Uutta on työkalu, jolla ensimmäinen versio syntyi.

Lokakuussa kannattaa katsoa yhtä lukua muiden ohi: montako autoliikettä on lanseerauspäivänä oikeasti kytketty palveluun ja montako autoa siellä on myynnissä. Se kertoo Autoagentin asemasta enemmän kuin rahoituskierroksen koko. Tekoälyllä tehty demo vakuutti sijoittajat. Autokauppiaat ovat vaikeampi yleisö.