Coloradolainen kansanedustaja Gabe Evans on toistanut koko kesän samaa lausetta: tavallisen perheen sähkölasku ei ole datakeskuksen rakennusrahasto. Keskiviikkona 16. syyskuuta edustajainhuone oli asiasta poikkeuksellisen yksimielinen. Ratepayer Protection Act meni läpi äänin 417–3.
Laki koskee yli 100 megawatin sähkökuormia, eli käytännössä isoja tekoälydatakeskuksia. Ydin on yksinkertainen. Jos datakeskus tarvitsee uutta sähköntuotantoa, uusia siirtolinjoja tai jakeluverkon vahvistuksia, se maksaa niiden täyden lisäkustannuksen itse.
Lakiin on kirjattu myös joukko ehtoja, jotka sääntelijöiden pitäisi ottaa käyttöön: liityntäselvitys maksetaan etukäteen, ennen verkkoinvestointeja on annettava vakuudet, kuorman pitää nousta sovittuun tasoon sovitussa ajassa, ja jos yhtiö irtautuu sopimuksesta kesken kaiken, siitä lankeaa irtautumismaksu.
“Ahkerien perheiden ei pidä joutua tukemaan datakeskusten energiantarvetta.”
Laki ei pakota osavaltioita mihinkään
Tässä kohtaa kannattaa hidastaa. Ratepayer Protection Act ei määrää yhtään osavaltiota tekemään yhtään mitään. Se velvoittaa osavaltioiden sääntelijät ja sääntelyn ulkopuoliset sähköyhtiöt ottamaan mallin käsittelyyn: vuosi aikaa aloittaa, kaksi vuotta tehdä päätös. Lopputulos voi olla myös ei.
Suuri osa maasta on jo ehtinyt edelle. Utility Diven mukaan vain 13 osavaltiota oli heinäkuussa ilman erillistä suurten sähkökuormien tariffia, ja ainakin kolmessa niistä sellaista valmisteltiin. Senaatissa laki tuskin etenee ennen marraskuun välivaaleja, arvioi tutkimusyhtiö ClearView Energy Partners, koska läpimeno vaatisi todennäköisesti yksimielisyyden. Senaatin puolella vastaavaa esitystä vetää Jon Husted (R-Ohio).
“Jos Big Tech rakentaa valtavan tekoälydatakeskuksen, Big Techin pitää maksaa verkkopäivitykset.”
Suomessa sama kysymys ratkaistiin verokirjeellä
Suomi vastasi samaan kysymykseen aivan toisella työkalulla. Heinäkuun alusta datakeskuksissa käytetty sähkö siirtyi veroluokasta II veroluokkaan I. Verohallinnon taulukossa ero on jyrkkä: energiasisältövero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta, eli noin 45-kertaiseksi. Huoltovarmuusmaksu mukaan lukien kokonaisvero kasvoi 0,135 sentistä 2,325 senttiin.
Luku aukeaa parhaiten megawateiksi käännettynä. Sata megawattia täydellä teholla ympäri vuoden on noin 876 gigawattituntia sähköä. Vanhalla verokannalla siitä olisi maksettu veroa noin 1,2 miljoonaa euroa, uudella noin 20 miljoonaa. Erotus on runsaat 19 miljoonaa euroa vuodessa yhtä laitosta kohden.
Ero amerikkalaiseen malliin on periaatteellinen. Ratepayer Protection Actin logiikassa datakeskus maksaa juuri ne linjat ja voimalat, jotka sen oma liittymä vaatii, ja raha menee verkkoon. Suomen sähkövero kohdistuu jokaiseen kilowattituntiin riippumatta siitä, aiheuttaako laitos verkolle lisäkustannuksia, ja raha menee valtiolle. Kotitalouden laskun kannalta nämä ovat eri asioita.
Miten tämä näkyy sinun sähkölaskussasi
Sähkön siirron kustannukset jaetaan Suomessa kaikkien verkon käyttäjien kesken. Jos iso liittyjä ei maksa aiheuttamiaan verkkovahvistuksia, ne päätyvät osaksi siirtohintaa, joka näkyy jokaisen kotitalouden laskun toisella rivillä. Amerikkalainen laki yrittää katkaista tämän ketjun tariffiehdoilla. Suomessa kysymykseen on vastattu verolla ja liittymisjonolla, ei Yhdysvaltain mallin kaltaisella suurten kuormien tariffilla.
417–3
Edustajainhuoneen äänestystulos
17-kertainen↑
Datakeskusten sähkövero nousee 1.7.2026: 0,135 snt/kWh → 2,325 snt/kWh
n. 19 milj. €↑
Lisävero vuodessa 100 megawatin laitokselle, jos se käy täydellä teholla ympäri vuoden
Vero ei ole ainoa este. Fingridin mukaan yli 10 megawatin datakeskusliitynnät Etelä-Suomessa ovat jäissä alkuvuoteen 2027 asti, ja vapaa kapasiteetti jaetaan jatkossa tasan kahden kuukauden hakuikkunassa saapuneiden hakemusten kesken. Helsingin seutu, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat käytännössä suljettuja, Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa auki. Jonon uusista säännöistä kerroimme aiemmin.
Suomalaiset eivät silti vastusta datakeskuksia. Ajatuspaja Toivon kyselyssä 72 prosenttia hyväksyi datakeskukset yhdellä ehdolla: rakentajan on investoitava samalla sähköntuotantoon ja verkkoon. Se on sama ehto, jonka edustajainhuone kirjoitti nyt lakitekstiksi. Suomessa ehdolle ei ole mittaria, Yhdysvalloissa siitä tulisi tariffipykälä.
Yhtä asiaa kannattaa varoa. AI Suomi ei löytänyt julkista laskelmaa siitä, montako suomalaista datakeskushanketta jäi juuri veromuutoksen takia tekemättä, eikä veron ja liityntäjäädytysten samanaikaisuus vielä todista syy-yhteyttä. Fingridin jono oli tukossa jo ennen veropäätöstä.
Olennaisin ero on silti se, kumman osapuolen pitää perustella. Amerikkalaisessa mallissa datakeskuksen on näytettävä sääntelijälle, että se maksaa aiheuttamansa kulut, laitos kerrallaan. Suomessa perusteluvelvollisuus siirtyi yhtiöltä veroluvulle: jokainen kilowattitunti maksaa saman verran riippumatta siitä, rakentaako laitos verkkoa vai kuormittaako sitä. Yksinkertainen työkalu osuu harvoin tarkkaan.
Sanasto
Megawatti (MW)
Tehon yksikkö, miljoona wattia. Sadan megawatin datakeskus kuluttaa sähköä suunnilleen saman verran kuin keskikokoinen suomalainen kaupunki.
Tariffi (sähköverkossa)
Sääntelijän vahvistama hinnasto sille, mitä asiakas maksaa sähköverkkoon liittymisestä ja sen käytöstä. Suurten kuormien tariffi on oma hinnastonsa poikkeuksellisen paljon sähköä käyttäville asiakkaille.
Liityntäselvitys
Verkkoyhtiön tekemä laskelma siitä, mitä uuden ison sähköasiakkaan kytkeminen verkkoon vaatii ja maksaa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
