Liiketoiminta

21 eurooppalaista AI-yhtiötä – yksikään ei ole suomalainen

Huippurahastot listasivat lupaavimmat tekijänsä, Suomi loistaa poissaolollaan.

Venla ValoVenla Valo
Jaa:
21 eurooppalaista AI-yhtiötä – yksikään ei ole suomalainen

Pariisi, Praha ja Tukholma jakavat parrasvalot

TechCrunchin Anna Heim julkaisi 2. toukokuuta listauksen, jossa Euroopan tunnetuimpien rahastojen sijoittajat saivat suositella kahta tekoäly-startuppia: yhden omasta salkustaan ja yhden sen ulkopuolelta. Lopputulos on 21 yhtiön kavalkadi, joka kuvaa eurooppalaisen tekoälykentän liikkuvia osia laajemmin kuin pelkkä Mistral- ja Lovable-uutisointi. Ja paljastaa myös sen, mistä lista vaikenee.

Listan painavin nimi on Fundamental. Pariisilaislähtöinen yhtiö nousi piilosta helmikuussa 255 miljoonan dollarin A-kierroksella ja 1,4 miljardin dollarin valuaatiolla. Sen Nexus-malli ei ole tavanomainen kielimalli vaan suuri taulukkomalli, joka analysoi yritysten tietokantoja deterministisesti – sama kysymys tuottaa aina saman vastauksen. Mallia ei rakenneta transformer-arkkitehtuurin päälle, mikä erottaa Fundamentalin useimmista nykyisistä laboratorioista.

Pariisin toinen nostettu nimi on Gradium, joka keräsi 70 miljoonan dollarin siemenkierroksen ja tähtää ElevenLabsin haastajaksi puhesynteesissä. Prahan BottleCap AI keskittyy kompakteihin ja tehokkaisiin kielimalleihin, ja sen perustajatiimissä on muun muassa entinen Meta-yrittäjä. Pohjoismaista listalle pääsi tukholmalainen Flower, joka käyttää tekoälyä uusiutuvan energian tasapainottamiseen ja on rahoittanut toimintaansa yli 60 miljoonan euron joukkovelkakirjoilla.

Loput 17 yhtiötä jakautuvat puolustusteknologiasta (Alta Ares, Cailabs) avaruusvalmistukseen (Space Forge), fuusiotutkimukseen (Proxima Fusion 130 miljoonan euron A-kierroksellaan) ja juristien työkaluihin (ruotsalaislähtöinen Legora). Espanja yllättää neljällä nimellä: Multiverse Computing, HappyRobot, PLD Space ja Theker pitävät huolta siitä, että Iberian niemimaa ei jää pelkän palveluviennin maineeseen.

Missä Suomi viipyy?

Listalta puuttuu yksi nimi: suomalainen. Ei valtakaaren vientituotetta, ei nichevoittajaa. Tämä ei ole pelkkä toimituksellinen sattuma. Suomen näkyvin tekoälyveturi Silo AI siirtyi heinäkuussa 2024 amerikkalaisen sirujätin AMD:n omistukseen 665 miljoonan dollarin käteiskaupalla. Silo oli tuolloin Euroopan suurin yksityinen tekoälylaboratorio: noin 300 työntekijää, joista puolella tohtorintutkinto, ja asiakaskuntaa Allianzista Rolls-Royceen.

Kaupan jäljiltä kotimaisesta kentästä on hävinnyt ankkuriyhtiö, jonka ympärille seuraavan polven perustajatiimit olisivat voineet kasvaa. Aiven jatkaa data-alustojensa parissa ja Speechly sulautui Robloxiin jo 2023. Nebius rakentaa Mäntsälän datakeskuskampusta, mutta perustusmallien tai sovellustason tekoälykärkeä ei ole noussut Silon perinnöksi. Suomalaisrahastot ovat kuitenkin kasvattaneet panoksiaan: Maki.vc sulki marraskuussa 2024 sadan miljoonan euron kolmannen rahastonsa, ja Lifeline Ventures hallinnoi Fund VI:n kautta noin 400 miljoonaa euroa. Kuiva ruuti on kassoissa.

Silo AI -kaupan jälki

AMD:n 665 miljoonan dollarin osto heinäkuussa 2024 oli vuosikymmenen suurin tekoälyalan yritysjärjestely Euroopassa. Perustaja Peter Sarlin jatkaa AMD:n eurooppalaisten tekoälytoimintojen vetäjänä. Toisin kuin Skype-kaupan jälkeen Virossa, Silosta ei ole vielä syntynyt selvää alumniaaltoa, joka olisi perustanut uusia yhtiöitä.

21

Yhtiötä listalla

0

Suomalaista

4

Espanjalaista

665 M$

Silo AI:n hinta AMD:lle 2024

TechCrunch 2.5.2026 ja AMD

Sanasto

Transformer-arkkitehtuuri
Vuonna 2017 julkaistu tekoälymallin rakenne, joka on lähes kaikkien nykyisten kielimallien (kuten GPT:n ja Claudet) pohjalla. Käsittelee tekstiä huomiomekanismin avulla rinnakkain, ei sana kerrallaan.
A-kierros (Series A)
Startup-yhtiön ensimmäinen merkittävä pääomasijoituskierros siemenvaiheen jälkeen. Tarkoituksena yleensä rahoittaa kasvua, kun tuote on jo todistanut toimivuutensa markkinoilla.

Mihin Suomi panostaisi nyt?

Maki.vc:n ja Lifeline Venturesin julkiset viestit ovat olleet melko yhdenmukaisia: Suomen vahvuus ei välttämättä ole seuraava perustusmalli vaan teollisuuden, terveydenhuollon ja energian sovellukset. Tämä sopii yhteen sen kanssa, että Flowerin kaltainen energiayhtiö pääsi listalle ennen kuin yksikään tukholmalainen kielimallifirma. Suomella on samanlaisia rakennuspalikoita: Helenin sähköverkkodata, Fortumin ydinosaaminen ja Mäntsälän datakeskuksen hukkalämpö.

Toinen mahdollisuus on infrastruktuuri. Microsoft rakentaa Espooseen kahta hyperluokan datakeskusta, Google laajentaa Haminan kampusta ja Nebius Mäntsälää. Pohjoinen sähköverkko on Euroopan vihreintä, eikä sitä voi Pariisista kopioida. Mutta infrastruktuurin omistajat ovat amerikkalaisia ja Nebius hollantilaistaustainen – suomalaisille yhtiöille jää maanvuokralaisen rooli, ellei joku rakenna myös omaa pinoa.

Tavalliselle suomalaiselle uutinen näkyy konkreettisimmin työpaikkoina ja sähkölaskussa. Jos seuraavat eurooppalaiset Fundamentalit syntyvät Pariisissa, Prahassa ja Tukholmassa, Suomeen jää korkeintaan datakeskustyömaa ja palvelinsalin sähkönkulutus. Jos taas suomalaisrahastot löytävät seuraavan Silon, kotimaiseen palkkasummaan ja verokertymään päätyy oleellisesti enemmän kuin pelkkään kiinteistöveroon. Tämän viikon TechCrunch-listan tärkein viesti suomalaisille ei ole se, ketkä mukaan pääsivät, vaan se, miksi me emme.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.