Leasingauton sopimuspapereissa on rivi, jota harva lukee loppuun asti. Siinä luvataan, että auto on kolmen vuoden päästä tietyn arvoinen. Jos käytettyjen autojen hinnat romahtavat sitä ennen, jonkun on maksettava erotus.
Sama rivi on nyt kirjoitettu tekoälyn konesaleihin, ja summat ovat toista luokkaa. Financial Timesin selvityksen mukaan suuret teknologiayhtiöt ovat antaneet vuoden aikana noin 300 miljardin dollarin edestä takauksia, jotka asettavat vähimmäisarvon erillisyhtiöiden omistamille laitteille ja datakeskuksille. Takaus on lupaus siitä, mitä tavara on arvoltaan myöhemmin, eikä se siirrä tänään yhtään dollaria mihinkään. Juuri siksi se jää enimmäkseen taseen ulkopuolelle.
Kuten AI Suomi aiemmin kertoi, Nvidia lupasi vastaavalla järjestelyllä noin 105 miljardia dollaria SB Energyn Ohion konesalihankkeelle, joka palvelee OpenAI:ta ja on sidottu kahdenkymmenen vuoden laitesopimukseen (https://aisuomi.fi/artikkelit/nvidia-lupasi-105-miljardia-summaa-ei-nay-taseessa). Yhtiö on tarjoutunut tukemaan jopa neljännestä tiettyjen rahoituspakettien koosta. Uutta on se, ettei kyseessä ole yhden yhtiön erikoisjärjestely.
Meta 28 miljardia, Broadcom 29 miljardia
Metan Hyperion-konesali Louisianassa rakennetaan yhdessä rahoitusyhtiö Blue Owlin kanssa, ja Meta on antanut hankkeelle 28 miljardin dollarin takauksen. Sen turvin hanke keräsi 27 miljardia dollaria velkarahaa korolla, joka oli vain vähän Metan oman velan korkoa korkeampi. Suurin osa vastuusta jäi Metan raportoidun taseen ulkopuolelle.
Broadcom on asettunut noin 29 miljardilla dollarilla sellaisen erillisyhtiön taakse, joka ostaa siruja Anthropicin käyttöön. Alphabetin datakeskustakaukset kasvoivat Financial Timesin mukaan puolessa vuodessa 16,9 miljardista 43,8 miljardiin dollariin, ja näistä vastuista alle kaksi prosenttia näkyy taseessa.
Morgan Stanleyn arvion mukaan seitsemälle suurelle pilvi- ja siruyhtiölle on kertynyt yli 3 100 miljardin dollarin edestä taseen ulkopuolisia sitoumuksia ja muuta luottotukea. Luottoluokittajat ovat jo alkaneet kysellä järjestelyjen perään, mutta kirjanpidossa vastuut pysyvät pääosin sivussa.
“Broadcom on kertonut sijoittajille pitävänsä tappioiden todennäköisyyttä pienenä, koska johtavien tekoälykehittäjien odotetaan olevan kannattavia ja koska laitteilla on jäännösarvoa.”
Lähdejutun englanninkielinen muotoilu kuuluu: "Broadcom has told investors it considers the likelihood of losses low because of the expected profitability of leading AI developers and the residual value of the equipment."
Kuka maksaa, jos kortit eivät käy kaupaksi
Jäännösarvotakaus toimii näin. Erillisyhtiö ostaa velkarahalla kiihdytinkortteja tai rakentaa konesalin ja vuokraa kapasiteettia eteenpäin. Rahoittajat uskaltavat lainata halvalla, koska teknologiajätti lupaa laitteille sovitun vähimmäisarvon sopimuskauden lopussa. Jos markkinahinta jää alle, erotus on takaajan maksettava.
Oletus lepää kahden asian varassa. Tekoälykehittäjien pitää pysyä maksukykyisinä, ja käytetyille kiihdyttimille pitää löytyä ostajia. Kumpikaan ei ole varmaa. Laitesukupolvi vaihtuu nyt suunnilleen vuoden välein, ja jos laskentakapasiteettia rakennetaan enemmän kuin kysyntä vetää, käytettyjen korttien hinta joustaa ensimmäisenä.
Suomalaiselle säästäjälle tämä ei ole kaukainen kirjanpitokysymys. Alphabet, Meta, Broadcom ja Nvidia ovat maailman arvokkaimpien pörssiyhtiöiden joukossa ja siksi isoja eriä myös eläkeyhtiöiden salkuissa ja tavallisissa indeksirahastoissa. Takausvastuu ei pienennä yhtiön tulosta lainkaan ennen kuin se laukeaa, ja silloin se tulee kerralla. Suomessa kytkentä on myös konkreettisempi: Haminan kaltaisten konesalihankkeiden kannattavuuslaskelmat nojaavat samoihin oletuksiin laitteiden käyttöiästä ja arvosta kuin nämä takaukset.
