15 euroa päivässä, ja ChatGPT suosittelee sinua

Kun ChatGPT:n maksettu mainonta avautui suomalaisille mainostajille alkusyksystä, kysyntä tuli nopeammin kuin moni ehti varautua. Digitoimisto SDM Digitalin tekoälyjohtaja Pasi Viinamäki kertoo Ylelle, että yhteydenottoja alkoi tulla heti.

Mitä ChatGPT-mainos oikeastaan on

Idea on yksinkertainen, seuraukset eivät. Kun käyttäjä kysyy ChatGPT:ltä neuvoa, vaikkapa mistä saa ilmalämpöpumpun asennettuna Tampereella, palvelu vastaa tutulla keskustelevalla tavallaan. Vastauksen yhteyteen voi nyt nousta erillinen kortti, joka ohjaa maksaneen yrityksen sivuille.

AI Suomi kertoi 18. syyskuuta OpenAI:n Sponsored Agents -pilotista, jossa mainostajan oma tekoälyagentti keskustelee käyttäjän kanssa. Sen jälkeen on muuttunut kaksi asiaa. Mainostila on oikeasti ostettavissa Suomesta käsin, ja hintataso on julkinen.

Mitä 15 euroa päivässä ostaa

Pienin päiväbudjetti on Ylen mukaan 15 euroa. Klikkihinnat alkavat noin 40 sentistä. Kolmenkymmenen päivän kuukaudessa se tarkoittaa 450:tä euroa.

Jos jokainen klikki maksaa sen 40 senttiä, 450 eurolla saa noin 1 100 käyntiä yrityksen sivuille. Se on reilut kolmekymmentä kävijää päivässä. Kampaamolle tai putkiliikkeelle summa on tavallisen ammattilehti-ilmoituksen luokkaa, mutta toisin kuin lehti-ilmoitus, tämä on mitattavissa klikin tarkkuudella.

Halpuus on toistaiseksi seurausta tyhjästä huutokaupasta. ”Kilpailua ei vielä tällä hetkellä ole paljon, joten mainostaminen on suhteellisen edullista”, Viinamäki sanoo Ylelle.

Musta laatikko molempiin suuntiin

Viinamäki ei kaunistele tilannetta. ”Läpinäkyvyys mainostajille on todella heikkoa. Tämä on vielä sellaista mustaa laatikkoa”, hän kuvailee Ylelle.

Sama pätee toiseen suuntaan. Lukija ei näe, millä perusteella juuri tämä yritys päätyi vastaukseen ja mikä osuus valinnassa oli rahalla. Vastaus on yhtenäistä, neutraalin sävyistä tekstiä, jonka tuttuun asiantuntijaääneen moni on jo oppinut luottamaan.

Muutoksen ytimen Viinamäki tiivistää Ylelle näin: ”Ennen hakija valitsi itse, mitä linkkiä klikkaa. Nyt päätösvalta siitä, mitä ruudulle nousee, on siirtynyt tekoälylle.”

Jyväskylän yliopiston markkinoinnin apulaisprofessori Joel Mero katsoo samaa ilmiötä myynnin puolelta. ”Tekoäly toimii kuin digitaalinen myyjä, joka vie keskustelun heti asiakkaan aitoon tarpeeseen”, hän sanoo Ylelle ja puhuu ”tietynlaisesta paluusta perinteiseen myyjän ja asiakkaan väliseen dialogiin”. Erona vanhaan on se, ettei asiakas näe, kenen laskuun myyjä puhuu.

Miksi pienyrittäjän kannattaa lukea tämä

Taustalla on ikävä kehitys niille, jotka ovat vuosia rakentaneet näkyvyytensä hakukoneen varaan. Viinamäen mukaan asiakas voi olla Google-haussa edelleen ensimmäisenä, mutta klikkiliikenne sivuille on silti voinut puolittua. Kun vastaus kelpaa kysyjälle sellaisenaan, linkkiä ei enää tarvitse avata.

Siksi 450 euron kuukausibudjetti on monelle yrittäjälle helppo perustella. Vaikeampi kysymys on se, mitä ostetaan. Hakukonemainoksessa ostettiin paikka listalla, joka oli merkitty mainokseksi. Nyt ostetaan paikka suosituksessa, jonka lukija kokee neuvoksi.

Mainostamisen rinnalle on syntynyt myös toinen palvelu, tekoälyoptimointi. Siinä yrityksen sivut ja sisällöt muokataan sellaisiksi, että kielimalli poimii ne vastaukseensa ilman maksua. Kumpaakaan ei toistaiseksi valvo kukaan ulkopuolinen.

Meron mukaan vielä melko pieni osa kuluttajista käyttää tekoälyä ostamisen tukena, ja juuri siitä 40 sentin klikkihinta kertoo. Se on aloitushinta harvaan asutussa huutokaupassa. Kun suomalaiset mainostajat löytävät kanavan toden teolla, hinta nousee samalla logiikalla kuin hakusanamainonnassa kaksikymmentä vuotta sitten, ja silloin nykyisiä hintoja muistellaan halpoina.