Fingridin kantaverkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo kommentoi huhtikuussa Ylelle lukua, joka ei mahdu suomalaiseen sähköjärjestelmään. Datakeskusten liityntäkyselyitä oli kertynyt yli 50 000 megawattia. Koko Suomen huippukulutus on noin 15 000 megawattia. "Tämä on ihan mieletön lukema", Jyrinsalo sanoi.
Jyrinsalon oma arvio oli, että kyselyistä toteutuu noin kymmenesosa. Sekin tarkoittaisi 5 000 megawatin lisäystä eli kolmannesta nykyisestä huippukulutuksesta. Se luku puuttuu lähes kaikista laskelmista, joilla tekoälyn hintaa tällä hetkellä arvioidaan.
“Nyt liityntäkyselyissä kulutus näyttää siltä, että maa on kuin haulikolla ammuttu.”
Laskelmasta puuttuu voimalaitos
Taiwanilainen Digitimes julkaisi 19. syyskuuta selvityksen, jonka ingressi sanoo asian suoraan. Toimittaja Nuying Huangin mukaan alihankintaketjun lähteet kertovat, että useimmat sekä länsimaisten että kiinalaisten analyytikkojen käyttämät tekoälydatakeskusten kustannusmallit laskevat vain kulutetun sähkön, kun ne arvioivat datakeskuksen tai tokenin hintaa, eivätkä ota huomioon sähkön tuotannon kustannusta. Loppuosa jutusta on maksumuurin takana.
Puuttuva erä ei ole pieni. Kun analyytikko laskee, mitä miljoona tokenia maksaa, sähkö on mallissa mukana markkinahintaan. Voimalaitos, joka sen sähkön tuottaa, ja johto, jota pitkin se kulkee, eivät ole. Molemmat rakennetaan silti jonkun rahalla.
Verkko kymmenen vuotta, halli kaksi
YK:n Euroopan talouskomissio UNECE varoitti syyskuun alussa samasta aukosta. Datakeskukset kuluttivat viime vuonna 485 terawattituntia sähköä, ja vuonna 2030 määrän arvioidaan olevan 950 terawattituntia eli noin kolme prosenttia maailman sähkönkulutuksesta. Datakeskus rakennetaan ja kytketään verkkoon kahdesta viiteen vuoteen. Siirtoverkon laajentaminen kestää yli kymmenen vuotta.
Ero ei ole tekninen yksityiskohta. Se tarkoittaa, että verkkoa on rakennettava ennen kuin tiedetään, mitkä hankkeet toteutuvat. Suomessa yhden voimajohdon läpivienti kestää Fingridin mukaan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan vuotta, kun mukaan lasketaan luvitus ja ympäristövaikutusten arviointi.
Mikkelin Visulahteen rakennetaan 165 megawatin tekoälydatakeskusta. Toteuttajina ovat yhdysvaltalainen sirufirma Cerebras ja Compute Nordic Finland, ja ensimmäinen 50 megawatin vaihe on jo työn alla. Konsulttiyhtiö Rambollin arvion mukaan kyse on 1–1,7 miljardin euron investoinnista alueelle. Kiinteistöverotuloja odotetaan 0,8–2,5 miljoonaa euroa vuodessa ja pysyviä työpaikkoja 80–250.
Nämä luvut ovat julkisia ja tarkkoja. Julkista ei ole se, mitä 165 megawatin syöttäminen Etelä-Savoon maksaa tuotantona ja verkkona. Liittyjä maksaa oman liittymänsä, mutta kantaverkon vahvistaminen rahoitetaan kantaverkkomaksuilla, jotka kerätään kaikilta verkon käyttäjiltä ja jotka päätyvät sähkönsiirron hintaan.
Fingridin investointiohjelma on 5,2 miljardia euroa kymmenessä vuodessa, yhtiön historian suurin. Summa ei näy datakeskuksen investointilaskelmassa eikä tekoälypalvelun hinnassa. Se näkyy siirtomaksussa, jonka maksaa myös se, joka ei avaa chatbottia kertaakaan.
Elokuussa Fingrid kertoi, että datakeskukset ovat allekirjoittaneet liittymissopimuksia noin viiden gigawatin edestä. Sähkökattiloita ja sähkövarastoja on sopimuksissa vielä enemmän. Jos kaikki toteutuisi, Suomen sähkönkulutus kasvaisi noin 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta, ja siihen menisi yhtiön arvion mukaan vähintään viisi vuotta.
Yksi kysymys Fingridille
Kysymys oli yksinkertainen: montako megawattia Fingridin liityntäjonossa on tällä hetkellä. Yhtiö ei julkaise jonon kokoa ajantasaisena lukuna, eikä sitä ollut saatavilla tätä juttua kirjoitettaessa. Tuorein julkinen luku on huhtikuulta: yli 50 000 megawattia liityntäkyselyitä. Elokuun tiedotteessa Fingrid kertoi noin viiden gigawatin datakeskussopimuksista. Kyselyt ja allekirjoitetut sopimukset ovat eri asia, ja ero niiden välillä on kymmenkertainen.
Sanasto
Token
Tekstin perusyksikkö, jonka kielimalli käsittelee. Yksi token on noin puoli suomen kielen sanaa, ja tekoälypalvelujen hinnat ilmoitetaan yleensä miljoonaa tokenia kohden.
Terawattitunti (TWh)
Sähköenergian määrän yksikkö: miljardi kilowattituntia. Suomen koko vuotuinen sähkönkulutus on noin 80 terawattituntia.
Kantaverkko
Sähkönsiirron runkoverkko, joka yhdistää voimalaitokset ja suuret kuluttajat toisiinsa. Suomessa sitä hallinnoi Fingrid, ja sen kustannukset kerätään kaikilta verkon käyttäjiltä siirtomaksuina.
Sähkövero on eri kysymys
Suomessa datakeskuskeskustelu on pyörinyt kuukausia sähköveron ympärillä. Siinä ratkaistaan, minkä verokannan mukaan datakeskus maksaa kuluttamastaan sähköstä. Kysymys siitä, kuka rakentaa ja maksaa johdot, on eri asia, eikä siihen ole vastattu läheskään yhtä äänekkäästi.
Jyrinsalo nosti huhtikuussa esiin seurauksen, josta Suomessa puhutaan harvoin. Jos kulutus keskittyy väärään paikkaan suhteessa tuotantoon, maa voi hänen mukaansa pahimmillaan joutua jakautumaan useampaan hinta-alueeseen. Silloin sähkö ei maksaisi enää saman verran Kemissä ja Kotkassa. Fingridin mukaan pahimmat kapasiteettirajoitteet helpottavat vasta vuodesta 2029 eteenpäin, ja siihen asti liityntäjonossa oleva megawatti on niukempi hyödyke kuin miljardi euroa investointirahaa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
