Airbnbin toimitusjohtaja Brian Chesky paljasti torstain Q1-tuloksessa luvun, joka pisti ohjelmistoalan keskustelut käyntiin. Yhtiön insinöörien tuottamasta uudesta koodista 60 prosenttia syntyi tammi–maaliskuussa tekoälyn avulla. Cheskyn mukaan luku on noin kaksinkertainen alan keskiarvoon.
Vertailukohtana Google ja Microsoft ovat ilmoittaneet omien tekoälykoodiosuuksiensa olevan 30 prosentin tienoilla. Airbnb erottuu siis joukosta, jos lukuja ottaa nimellisarvoltaan. Yhtiön asiakaspalvelubotti ratkoo nyt 40 prosenttia tiketeistä ilman ihmiskäsittelijää, kun vastaava osuus oli alkuvuodesta 33 prosenttia.
Yksi insinööri, kahdenkymmenen hengen työ
Cheskyn argumentti analyytikoiden puhelussa oli selkeä. Aiemmin tietty projekti olisi vaatinut 20 insinöörin tiimin, mutta nyt yksi insinööri pystyy ohjaamaan agenttijoukon hoitamaan saman työn valvotusti. Tämä on yhtiölle keino kasvattaa kehityskapasiteettia ilman vastaavaa henkilöstölisäystä.
Q1-luvut tukevat tarinaa: liikevaihto kasvoi 18 prosenttia 2,7 miljardiin dollariin ja varatut yöt 9 prosenttia 156,2 miljoonaan. Nettotulos oli 160 miljoonaa dollaria, kasvua 3,9 prosenttia.
“Tekoäly antaa valtavaa vipua. Missä aiemmin olisit tarvinnut 20 insinöörin tiimin, yksi insinööri voi käynnistää agentteja tekemään suuren osan työstä.”
Mitä tämä tarkoittaa Suomessa
Futuricelle, Reaktorille, Vincitille, Goforelle ja Solitalle Airbnbin viesti ei ole uusi, mutta sen mittakaava on. Kun pörssiyhtiön johto antaa konkreettisen luvun ja sitoo sen tulokseen, paine talojen omiin tuottavuustavoitteisiin kasvaa.
Käytännössä muutos näkyy kolmessa kohdassa. Rekrytointi siirtyy pois junior-painotteisuudesta, kun agentit hoitavat rutiinikoodin: talot etsivät senioreita, jotka osaavat ohjata agentteja ja vastata laadusta. Palkkapreemio kasvaa, sillä tekoälyosaaminen tuo Suomessa keskimäärin 56 prosenttia korkeamman palkan, ja luku tuskin laskee tämän tulosraportoinnin jälkeen. Asiakasprojektien laskutus painuu kohti tulosperusteisuutta, koska tuntilaskutus ei kestä, jos työtunnit puoliintuvat agenttien myötä.
Yritin tavoittaa kommenttia kahdesta suomalaisesta ohjelmistotalosta sähköpostitse maanantai-iltapäivänä, mutta vastausta ei ehtinyt tulla julkaisuun mennessä. Päivitän jutun, jos kommentit saapuvat.
Bugiriski jää 60 prosentin luvun varjoon
Uplevelin tutkimuksen mukaan tekoälyavustinta käyttävien koodissa oli 41 prosenttia enemmän bugeja kuin verrokeilla. Airbnbin luku ei kerro, kuinka paljon ihminen joutuu korjailemaan agentin tuotosta jälkikäteen. Tähän pulmaan suomalaisia taloja palkataan – ja siitä syystä senioreiden hinta nousee.
Sanasto
Agentti
Tekoälyohjelma, joka pystyy itsenäisesti suorittamaan monivaiheisia tehtäviä, kuten kirjoittamaan koodia, testaamaan sen ja korjaamaan virheitä ilman jatkuvaa ihmisohjausta.
Token-pohjainen laskutus
Hinnoittelumalli, jossa maksetaan käsiteltyjen tekstinpalasten määrästä – mitä enemmän tekoäly lukee tai tuottaa tekstiä, sitä suurempi lasku. Yksi token on suomeksi noin puoli sanaa.
Token-laskutus muuttaa kustannuskuvan kesäkuussa
GitHub Copilot siirtyy kesäkuussa token-pohjaiseen laskutukseen, mikä tarkoittaa, että yhden kehittäjän kuukausilasku voi olla moninkertainen verrattuna toiseen. Samaan aikaan Copilotin agent-tila pystyy ajamaan monivaiheisia tehtäviä itsenäisesti, mikä on lähinnä sitä, mistä Chesky puhuu.
Suomalaisten ohjelmistotalojen kannalta yhdistelmä on tärkeä. Kun työkalu maksaa käytön mukaan ja automatisoi yhä isompia urakoita, asiakasprojektin marginaali riippuu siitä, kuka ohjaa agenttia ja kuinka tarkasti. Hurja Solutions, Identio ja Adafy ovat kirjoittaneet julkisesti Copilotin käyttöönotostaan ja varoittaneet samalla osaamisen ruostumisesta, jos junior ei ehdi koskaan kirjoittaa peruskoodia itse.
Matkailun tekoäly on yhä ratkaisematta
Chesky itse pani aiheeseen reunaehdon. Hänen mukaansa kukaan ei ole vielä ratkaissut tekoälyä matkailussa tai verkkokaupassa, koska chatbot-formaatti ei sovi näihin kategorioihin: liian paljon tekstiä, ei suoraa manipulointia, huonot vertailutyökalut ja yksipelaajalogiikka, kun matkavarauksiin liittyy usein useampi ihminen.
Signaali on kiinnostava. Jos Airbnbin kaltainen pörssiyhtiö tuottaa 60 prosenttia koodistaan agenteilla mutta ei silti pysty rakentamaan käyttäjälle parempaa varauskokemusta kuin chatbotilla, ongelma ei ole insinöörikapasiteetissa. Tuottavuusloikka voi tarkoittaa, että yritykset tuottavat enemmän koodia, mutta käyttäjälle näkyvä parannus tulee hitaammin.
Suomalaisen koodarin kannalta peruskysymys ei ehkä olekaan korvaako tekoäly minut, vaan kuka maksaa minulle siitä, että lopputulos pysyy laadukkaana, kun määrä moninkertaistuu.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
