Vain 3 % suomalaisyhtiöistä tienaa tekoälyllä

Kolmen prosentin kuilu

Boston Consulting Groupin tuoreessa Nordic AI -raportissa on yksi luku, joka pysäyttää kotimaiset johtoryhmät: vain 3 prosenttia suomalaisyhtiöistä saa tekoälysijoituksistaan vähintään viisinkertaisen tuoton.

Pohjoismaiden keskiarvo on 4 prosenttia. Tulos on samaa luokkaa globaalin keskiarvon kanssa, vaikka pohjoismainen tekoälypanostus on euromääräisesti Euroopan kärkitasoa. Suomi siis maksaa yhtä paljon, mutta saa vähemmän takaisin.

Mitä 'merkittävä hyöty' tarkoittaa

BCG mittaa onnistumista käyttöönottojen tai pilottien sijaan tuottokertoimena. Viisinkertainen tuotto on yhtiön rahoitusnäkökulmasta se kynnys, jossa tekoälyhanke alkaa kantaa itsensä laajemman investointiportfolion painona. Sen alle jäävät hankkeet kuluttavat enemmän johdon huomiota kuin ne tuovat takaisin.

Aineisto perustuu yli 300 johtajan ja päällikön haastatteluun pohjoismaisissa keski- ja suuryhtiöissä. Suomi-otos on osa tätä kokonaisuutta. Raportti ei avaa toimialakohtaisia osuuksia yksityiskohtaisesti, mutta nostaa esiin, että tuotot syntyvät nopeimmin data-intensiivisillä aloilla: rahoitus, media ja ohjelmistoyhtiöt. Teollisuusvaltainen Suomi on tässä takamatkalla.

43 prosenttia rahoista valuu Copilotiin

Suomalaisyhtiöiden tekoälybudjetista 43 prosenttia ohjautuu valmiisiin tuottavuustyökaluihin, kuten Microsoftin Copilotiin ja ChatGPT:hen. Vain 29 prosenttia kohdennetaan laajempaan prosessien tai liiketoimintamallien uudistamiseen.

Vertailu EU-kärkeen on jyrkkä: Euroopan onnistujat ohjaavat 54 prosenttia tekoälyrahoistaan nimenomaan transformaatioon, ei yksittäisten työpöytien tehostamiseen. Kun panos menee henkilökohtaiseen tuottavuuteen, tuottokerroin jää yhden ja kahden väliin – eli kaukana siitä viisinkertaisesta, jolla raportti onnistujat tunnistaa.

Odotukset kolme kertaa EU-keskiarvon yli

Suomalaisjohto odottaa tekoälyn nostavan liikevaihtoa noin 30 prosenttia ja leikkaavan kustannuksia 28 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Luvut ovat lähes kolminkertaiset EU-keskiarvoon nähden. BCG kutsuu syntyvää tilannetta tekoälykuplan riskiksi: kun odotusten ja toteutuneen tuoton välinen ero kasvaa, ennemmin tai myöhemmin jompaakumpaa korjataan.

Hajautettu organisaatio jarruttaa skaalausta

Yli puolet suomalaisyhtiöistä toimii hajautetussa tai federoidussa organisaatiomallissa, jossa liiketoimintayksiköt päättävät omista pilottihankkeistaan. BCG:n mukaan rakenne on yksi keskeinen syy, miksi onnistuneet kokeilut jäävät yksittäisten tiimien voitoiksi eivätkä leviä koko yhtiöön.

Lisäksi 43 prosenttia pohjoismaisista yhtiöistä jättää käyttötapausten tunnistamisen alhaalta ylös työntekijöille, eikä ohjaa sitä strategisesti johdosta käsin. Lopputulos on kymmeniä päällekkäisiä Copilot-pilotteja eri puolilla taloa, ilman yhtä omistajaa, joka mittaisi tuoton.

Aiempi este, osaajapula, on vaihtunut. Nyt suurin pullonkaula skaalaukselle on rahoitus – mutta ei rahan puute, vaan se, että rahoitus jakautuu liian pieniin paloihin liian moneen suuntaan.

Suomalaiset kuluttajat ovat samaan aikaan Euroopan kärkikolmikossa generatiivisen tekoälyn käytössä. Henkilöstö on siis usein valmiimpi kuin yhtiö, jossa työskentelee. Tämä asettaa kotimaisille johtoryhmille suoran kysymyksen: pilottiprojektien sijaan pitäisi nyt päättää, mitkä kolme prosessia rakennetaan kokonaan tekoälyn varaan ja kuka niistä vastaa nimellään.

Pörssiseuraajalle 3 prosentin luku on käytännön mittari. Kun seuraava tulosjulkistus mainitsee tekoälyn, kysymys ei ole investoiko yhtiö tekoälyyn, vaan näkyykö se viiden tekijän bruttokatteessa. Toistaiseksi suurimmalla osalla ei näy.