Imatran Korvenkannaksella, kuutostien pohjoispuolella lähellä Lappeenrannan rajaa, on metsää, johon Nord Vire -niminen yhtiö suunnittelee datakeskusta. Maanvuokrasopimuksesta kerrottiin viime viikolla. Asukas Raija Piironen ei ole vielä päättänyt, mitä hän hankkeesta ajattelee.
“Vähän on ristiriitaiset ajatukset. Hyvä kuitenkin, että saadaan työllisyyttä alueelle.”
Piirosta kiinnostaa Ylen mukaan, nouseeko sähkön hinta, tuleeko meluhaittaa ja hyötyvätkö alueen asukkaat hukkalämmöstä vai meneekö se vain teollisuuden käyttöön. Samoja kysymyksiä on esitetty Yhdysvalloissa jo pari vuotta. Siellä vastaukset ovat alkaneet kallistua yhteen suuntaan.
Amerikassa mieliala kääntyi puolessa vuodessa
Pew Research Center julkaisi tiistaina kyselyn, jonka mukaan 54 prosenttia yhdysvaltalaisista aikuisista pitää datakeskuksia nyt enimmäkseen haitallisina ympäristölle. Tammikuussa osuus oli 39 prosenttia. Puolet vastaajista arvioi datakeskusten nostavan kotitalouksien energiakuluja, kun alkuvuonna näin ajatteli 38 prosenttia.
Jyrkin muutos koskee naapurustoa. Nyt 49 prosenttia uskoo datakeskuksen heikentävän lähellä asuvien elämänlaatua, kun tammikuussa luku oli 30. Kuusi kymmenestä ei olisi tyytyväinen, jos omalle asuinalueelle rakennettaisiin uusi datakeskus. Kyselyyn vastasi 10 548 aikuista 20. heinäkuuta ja 9. elokuuta välisenä aikana.
Rahasta amerikkalaiset ovat yhä suopeampia. Vain 21 prosenttia pitää datakeskuksia haitallisina paikallisille verotuloille ja 24 prosenttia paikallisille työpaikoille. Nekin luvut ovat kuitenkin nousseet tammikuun 12 ja 15 prosentista.
Kun lupa jää kiinni, rahat jäävät kiinni
Mielipiteen muutos näkyy jo hankkeiden aikatauluissa. Oracle lähetti rahoittajalleen Blue Owl Capitalille force majeure -ilmoituksen New Mexicon Project Jupiter -kampuksesta, kertoivat Bloomberg ja TechCrunch tällä viikolla. Kyse on Stargate-kokonaisuuteen kuuluvasta 165 miljardin dollarin hankkeesta, jonka piti käynnistyä vuonna 2028 ja käyttää 2,45 gigawattia sähköä. Ilmoituksen turvin Oracle voi lykätä maksuja, jos aikataulu venyy.
Syy löytyy sähköstä. Kampus on suunniteltu toimimaan omalla maakaasuvoimalallaan, ja kaasun pitäisi tulla Energy Transferin noin 28 kilometrin Green Chile -putkea pitkin Doña Anan piirikunnassa. New Mexicon maakomissaari Stephanie Garcia Richard hylkäsi yhtiön vuokrahakemukset osavaltion maille maaliskuussa ja uudelleen heinäkuussa. Liittovaltion energiavirasto FERC poisti putkelta nopean käsittelyn, ja rakentaminen siirtyi aikaisintaan alkuvuoteen 2027.
“New Mexicossa me todella tarkoitamme sitä, kun sanomme, että vesi on elämää. Emme voi elää ilman sitä, ja tiedämme, kuinka arvokasta ja harvinaista se on kuivassa ilmastossamme.”
Voimalan ilmanlaatulupa on jumissa samasta syystä. Ympäristöjärjestöt vaativat, ettei päästöistä päätetä ennen kuin putki on hyväksytty, ja lupakäsittelyä on siirretty useaan kertaan. Työmaa etenee silti. Sijoittajat ovat jo hinnoitelleet riskin: 24/7 Wall St:n mukaan hankkeen velkaa on kaupattu alle 90 sentillä dollarilta.
Suomessa kunnat kilpailevat yhä hankkeista
Imatran päättäjät puhuvat toista kieltä kuin moni amerikkalainen piirikunta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tomi Kovanen (sd.) sanoi Ylelle: ”Toivotan uutta teollisuutta tervetulleeksi Imatralle ja Kaakkois-Suomeen ja sitä kautta verotuloja kunnalle.” Valtuuston puheenjohtaja Anna Helminen (kok.) muistutti, että ”jos hanke ei toteudu Imatralla, se toteutuu jossain muualla”.
Muhoksella Google rahoittaa saunoja, laitureita ja ulkoilureittien valaistusta. Asukas Valto Savolainen piti sitä AI Suomen jutussa hienona vetona, kun taas Tampereen yliopiston lehtori Anna Hannula näki järjestelyssä riskin demokraattiselle päätöksenteolle. Haminassa Google osti kaupungilta 56 hehtaaria maata, ja yhtiön Pohjois-Euroopan datakeskusjohtaja Jukka Vainonen kysyi Ylellä, puhuttaisiinko sähkön hinnasta yhtä paljon, jos Haminaan rakennettaisiin paperitehdas.
Seuraava mittari on Nurmijärvi. Sudentulliin kaavaillun kampuksen ympäristövaikutusten arviointi on auki, ja kuten AI Suomi kertoi, yleisötilaisuus pidetään 6. lokakuuta ja mielipiteet on jätettävä 15. lokakuuta mennessä. Silloin nähdään, kuinka moni nurmijärveläinen vaivautuu ottamaan kantaa.
Mitä datakeskus tarkoittaa asukkaalle
Kunnan kassaan datakeskus tuo ennen kaikkea kiinteistöveroa. Kunnallisveroa kertyy vähemmän kuin tehtaasta, koska valmis laitos työllistää vähän ihmisiä pinta-alaansa nähden. Vainosen mukaan yksi suuri datakeskushalli tuo noin sata työpaikkaa.
Sähkölaskuun vaikutus kulkee mutkan kautta. Suomessa on yksi kantaverkko ja yhteinen sähköpörssi, joten Imatran datakeskus ei nosta pelkästään imatralaisten hintaa. Jos kulutus kasvaa nopeammin kuin tuotanto ja siirtoyhteydet, se näkyy kaikkialla. Valtio on jo reagoinut: datakeskusten sähkövero nousi heinäkuun alussa 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta, kuten kerroimme Yhdysvaltain edustajainhuoneen äänestystä käsitelleessä jutussa. Amerikassa sama ajatus etenee nyt lakina, jonka mukaan yli 100 megawatin laitosten on maksettava omat voimalinjansa ja tuotantonsa.
Maankäytön naapuri huomaa ensimmäisenä. Hehtaareittain hakattua metsää, uusia voimajohtoja ja muuntoasemia, jäähdytyslaitteiden tasainen humina. Imatralla vihreiden valtuutettu Hanna-Kaisa Lähde nosti Ylelle esiin hankealueen lähellä olevan pohjavesialueen.
Onko sama käänne tulossa Suomeen?
Suomessa ei tehdä Pew'n kaltaista toistuvaa kyselyä datakeskuksista, joten luvulla kysymykseen ei voi vastata. Merkkejä kuitenkin on. Imatralaisten huolet koskevat sähkön hintaa ja asuinympäristöä, eli juuri niitä asioita, joissa amerikkalaisten mieliala on kääntynyt nopeimmin. Työpaikat ja verotulot ovat molemmissa maissa se puoli, josta ollaan vielä tyytyväisiä.
Suomen suurin ero voi olla hukkalämpö. New Mexicon aavikolla lämpö puhalletaan ilmaan, täällä sen voi myydä kaukolämpöverkkoon. Piirosen kysymys siitä, kenelle lämpö menee, saattaa ratkaista, näkeekö asukas laitoksen hyödyllisenä naapurina vai rasitteena. Nurmijärven arviointiohjelmassa jäähdytys ja lämmön käyttö jäivät vielä auki.
Project Jupiter osoittaa, miltä vastustus näyttää, kun se ehtii lupakäsittelyyn asti. Kukaan ei kiellä hanketta, mutta jokainen lupa venyy vähän, ja lopulta rahoittajat alkavat laskea viivästyksen hintaa. Suomalaisen yva-menettelyn mielipideajat ovat se kohta, jossa sama voi alkaa täällä.
