Anthropic neuvottelee israelilaisen tekoäly-yhtiön Decartin ostamisesta noin kuudella miljardilla dollarilla. Tiedon kertoi ensimmäisenä Bloomberg asiaa tuntevien lähteiden perusteella.
Jos kauppa syntyy, se on ylivoimaisesti suurin Anthropicin historiassa. Yhtiö on tähän asti ostanut lähinnä pieniä kehittäjätyökaluja: joulukuussa 2025 JavaScript-ajoympäristö Bunin ja toukokuussa 2026 rajapintatyökalu Stainlessin, molemmat julkistamattomilla summilla.
Neuvottelut ovat lähteiden mukaan varhaisessa vaiheessa, eivätkä ne välttämättä johda mihinkään. Kumpikaan yhtiö ei ole vahvistanut tietoja. Kaikki jäljempänä oleva on siis arvio siitä, mitä Anthropic olisi ostamassa, ei kuvaus allekirjoitetusta sopimuksesta.
Kyse on neuvotteluista, ei kaupasta
Bloombergin lähteet kuvaavat keskusteluja varhaisiksi. Kauppaa ei ole allekirjoitettu, hintalappu voi vielä muuttua ja neuvottelut voivat kaatua kokonaan.
Mitä Decart oikeastaan myy
Decartin perustivat vuonna 2023 veljekset Dean ja Orian Leitersdorf sekä Moshe Shalev. Yhtiön tuotteet jakautuvat kolmeen osaan, ja vain kaksi niistä on ollut kunnolla julkisuudessa.
Lucy on reaaliaikainen videomalli, joka muokkaa liikkuvaa kuvaa 30 ruudun sekuntinopeudella. Sillä vaihdetaan hahmoja, upotetaan tuotteita videoon ja näytetään suorassa kuvassa, miten vaate istuu käyttäjän päällä. Oasis puolestaan on maailmanmalli eli interaktiivinen ympäristösimulaattori, jota Decart markkinoi robotiikkaan, autonomisiin ajoneuvoihin ja teollisuuteen.
Kolmas osa on nimeltään DOS, Decart Optimization Stack. Se on ohjelmistokerros piirin ja mallin välissä, ja sen tehtävä on yksinkertainen: sama rauta laskee enemmän. Decartin mukaan kerros toimii Nvidian piirien lisäksi Amazonin Trainiumilla ja Googlen TPU-piireillä.
Anthropic ajaa Claudea juuri näillä kolmella: Trainiumilla, TPU-piireillä ja Nvidian raudalla. Harvalla ostokohteella on valmis, tuotannossa koeteltu optimointikerros joka kattaa kaikki kolme.
Kaksi kipupistettä yhdellä ostoksella
Anthropic on rakentanut maineensa tekstillä. Claude lukee kuvia ja dokumentteja, mutta se ei tuota videota eikä simuloi fysiikkaa. OpenAI:lla on Sora ja Googlella Veo, Anthropicilla ei ole vastinetta kummallekaan. Decartin osto toisi puuttuvan palan valmiina mallina, ei tutkimusprojektina.
Toinen kipupiste on kalliimpi. Anthropic sitoutui lokakuussa 2025 Googlen kanssa jopa miljoonaan TPU-piiriin ja yli gigawatin laskentakapasiteettiin, marraskuussa 2025 kolmenkymmenen miljardin dollarin Azure-ostoon ja toukokuussa 2026 1,8 miljardin dollarin sopimukseen Akamain kanssa. Heinäkuussa 2026 tuli vielä 20 vuoden vuokrasopimus konesalista Kentuckyssa.
Kun laskentaan on sidottu kymmeniä miljardeja, muutaman prosentin parannus piirien käyttöasteessa on iso raha. Bloombergin lähteiden mukaan Decartin tekniikka menisikin Anthropicin inferenssitiimiin eli siihen osaan taloa, joka vastaa mallien ajamisesta käyttäjille. Kuusi miljardia on paljon, mutta se on murto-osa siitä, mitä yhtiö on jo luvannut maksaa raudasta.
Tämä näkyy lopulta laskussa. Suomalaisille yrityksille, jotka rakentavat asiakaspalvelua, koodausapureita tai dokumenttien käsittelyä Clauden rajapinnan päälle, mallin ajamisen hinta on suoraan kulurivi. Halvempi inferenssi tarkoittaa halvempia tokeneita, ja kalliiden mallien käyttö laajenee tehtäviin, joissa se ei tähän asti ole ollut kannattavaa. Jos videomallit päätyvät Clauden osaksi, sama muutos ulottuu markkinointiin ja verkkokauppaan, joissa Lucyn kaltaista tekniikkaa käytetään jo mainoksissa.
“En pysty kuvittelemaan olevani millään muulla markkinalla. Tämä markkina liikkuu niin nopeasti.”
