Argentiinan presidentti Javier Milei on lähettänyt kongressille lakialoitteen, joka loisi maailman ensimmäisen oikeudellisen muodon ei-inhimillisille yhtiöille. Käytännössä tekoälyagentti tai robottijärjestelmä voisi omistaa yhtiön, allekirjoittaa sopimuksia ja maksaa veroja ilman, että hallituksessa istuu yhtäkään ihmistä.
Milei perusteli linjaansa Financial Timesin kirjoituksessa, jonka hän kirjoitti sääntelyministeri Federico Sturzeneggerin kanssa otsikolla Argentina invites AI to free itself. Viesti on suora: tekoälylle on annettava vapaus, ja Argentiina rakentaa siitä kilpailuetunsa.
Mitä laki konkreettisesti sallisi
Lakialoite nojaa kolmeen pilariin. Ensimmäinen on sitoutuminen pitää tekoäly kansallisesti sääntelemättömänä. Toinen on uusi yhtiömuoto, ei-inhimillinen yhtiö, jonka toimintaa pyörittävät tekoälyagentit tai robotit. Ihmisosakkaita voi olla, mutta heitä ei vaadita. Kolmas on alhainen yritysvero, jolla maa pyrkii vetämään suuret AI-datakeskukset Etelä-Amerikkaan.
Lopulliset edunsaajat on silti ilmoitettava viranomaisille, ja osakkaat saavat valita yhtiön hallintotavan haluamansa oikeusjärjestelmän mukaan. Argentiinalainen tuomioistuin tunnustaisi tekoälyn juridisena toimijana, jolla on omat velvoitteet ja sopimusoikeudet.
EU veti vastaavan ehdotuksen pois jo aiemmin
Euroopan parlamentti pohti samaa kysymystä vuonna 2017. Silloinen ehdotus sähköisestä henkilöydestä olisi antanut älykkäille koneille rajoitetun oikeushenkilön aseman. Yli 150 tutkijaa ja oikeusoppinutta 14 maasta allekirjoitti avoimen kirjeen ehdotusta vastaan, ja parlamentti hautasi linjan vuonna 2019. Pelko oli yksinkertainen: jos kone on oikeushenkilö, valmistaja luiskahtaa vastuun ulkopuolelle.
Yhdysvalloissa useat osavaltiot ovat kieltäneet tekoälyn omistamat yhtiöt suoraan. Argentiina liikkuu vastakkaiseen suuntaan tietoisesti, ja Milei nostaa esikuvakseen vuoden 1602 Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian. Vertaus on herättänyt kummastusta, sillä yhtiö vastasi aikoinaan myös orjakaupasta ja siirtomaa-ajan väkivaltaisuuksista.
“Lakialoite avaa oven ohjelmoidulle vastuuttomuudelle ja tekee Argentiinasta katastrofaalisen kokeilun.”
Mihin EU:n AI Actin legitimiteetti enää nojaa
Jos Argentiina onnistuu vetämään puoleensa kymmenien miljardien arvoiset AI-datakeskukset, EU:n AI Actin tiukka riskiluokitus alkaa näyttää itseään rajoittavalta. Eurooppalaiset toimijat voivat siirtää koulutuksen Etelä-Amerikkaan, samalla kun valmiit tekoälypalvelut tarjotaan eurooppalaisille käyttäjille. Sääntely ei kuole, mutta sen painoarvo siirtyy.
Argentiinan kokeilu testaa myös idean kestoa lainvalvonnan näkökulmasta. Kuka maksaa, jos tekoälyn omistama yhtiö syyllistyy syrjintään, ympäristötuhoon tai talousrikokseen? Lain mukaan vastuun pitäisi kohdistua lopullisiin edunsaajiin, mutta käytännössä jäljitys voi viedä vuosia.
Miten tämä koskettaa Suomea
Suomen kyberkestävyyslaki astui voimaan 1.6.2026 ja velvoittaa älylaitteiden sekä ohjelmistojen valmistajat ilmoittamaan vakavista haavoittuvuuksista 24 tunnin sisällä. Tukes valvoo tuotteissa ja teollisuudessa käytettäviä tekoälyjärjestelmiä, Finanssivalvonta puolestaan rahoitusalan korkean riskin tekoälyjä. Strategiakaudella 2026–2028 Finanssivalvonta on nostanut digitaalisten palveluiden toimintavarmuuden valvonnan kärkeen.
Suomalaisyritys, joka harkitsisi Argentiinaan rekisteröidyn ei-inhimillisen yhtiön käyttöä alihankkijana, törmäisi heti AI Actin läpinäkyvyysvaatimuksiin. Jos AI-tuote koulutetaan Argentiinassa mutta myydään suomalaispankille, vastuu kaatuu palveluntarjoajalle, ei algoritmin nimelliselle omistajalle. Käytännössä argentiinalainen kevennys siirtyisi suomalaiseksi riskiksi taseessa.
Tekoälyn juridinen asema: neljä virstanpylvästä
1602
Hollannin Itä-Intian kauppakomppania
Modernin osakeyhtiön esikuva. Milei nostaa kunniaan, kriitikot muistuttavat siirtomaa-ajan väkivaltaisuuksista.
2017
EU:n sähköinen henkilöys
Euroopan parlamentti ehdotti rajoitettua oikeushenkilön asemaa älykkäille koneille.
2019
EU hautasi linjan
Yli 150 tutkijaa varoitti, että koneiden oikeushenkilöys siirtäisi vastuun valmistajalta pois.
2026-06
Argentiinan lakialoite
Milei esittää maailman ensimmäistä ei-inhimillistä yhtiömuotoa. Tekoäly voisi omistaa yhtiön ilman ihmishallitusta.
Läpäiseekö esitys kongressin
Argentiinan kongressi ei ole vielä äänestänyt esityksestä, ja oppositio on luvannut vastustaa sitä. Lain läpimeno edellyttää Milein hallitusliittoumalta neuvotteluja maakuntien edustajien kanssa, joista monet pelkäävät pääkaupungin keskittävää veroratkaisua. Aikataulusta ei ole varmuutta.
Jos esitys menee läpi, sääntelykilpailun painopiste muuttuu. Kysymys ei enää ole, pitääkö tekoälyä säännellä, vaan mikä on hinta siitä, että sen sääntelee oikein. Eurooppalaiset päättäjät joutuvat vastaamaan, miksi heidän alueelleen kannattaa edelleen rakentaa datakeskus, kun naapurialue houkuttelee ilman ihmisvastuuta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
