Bezosin uusi veto: tekoäly joka suunnittelee moottorit

Jeff Bezos on tottunut suuriin lukuihin, mutta tämä erottuu. Hänen yhdessä Vik Bajajin kanssa perustamansa Prometheus astui julkisuuteen kerättyään 12 miljardin dollarin rahoituskierroksen. Yhtiön arvostus nousi kertaheitolla 41 miljardiin dollariin, eli yhdeksi maailman arvokkaimmista tekoälystartupeista, vaikka se on toiminut tähän asti lähes täysin pimennossa.

Vielä loppuvuodesta 2025 yhtiön edellinen kierros oli 6,2 miljardia dollaria. Puolessa vuodessa arvostus on siis lähes seitsenkertaistunut. Rahoittajien lista kertoo, ettei kyse ole tavallisesta startup-innostuksesta: mukana ovat JPMorgan, Goldman Sachs ja BlackRock, kolme finanssimaailman raskainta toimijaa, sekä Bezos itse.

Mitä 'fyysisen maailman yleisinsinööri' tarkoittaa

Suurin osa nykyisistä tekoälymalleista käsittelee bittejä: tekstiä, kuvia, koodia. Prometheus tähtää atomeihin. Yhtiön tavoite on rakentaa ohjelmisto, joka automatisoi monimutkaisten fyysisten järjestelmien suunnittelun ja valmistuksen. Käytännön esimerkeiksi yhtiö nostaa suihkumoottorit ja lääkeyhdisteet.

Tässä piilee ero muihin robotiikka- ja perusmallihankkeisiin. Robottiyhtiöt kuten Figure tai Tesla rakentavat koneita, jotka liikkuvat ja tarttuvat esineisiin. Kielimallien tekijät rakentavat järjestelmiä, jotka kirjoittavat ja päättelevät. Prometheus haluaa korvata sen vaiheen, joka tulee ennen kumpaakin: itse insinöörityön. Tavoitteena on tekoäly, joka osaa laskea materiaalilujuudet, simuloida virtauksia ja ehdottaa toimivan moottorin geometrian samaan tapaan kuin kokenut suunnittelutiimi, mutta murto-osassa ajasta.

Yhtiö on toistaiseksi pieni: noin 150 työntekijää ja toimistot San Franciscossa, Lontoossa ja Zürichissä. Toimitusjohtaja Bajaj tunnetaan aiemmin Verilyn, Alphabetin terveysteknologiayksikön, perustajana. Iso osa kerätystä rahasta menee laskentatehoon, sillä fyysisen maailman simulointi vaatii valtavasti tietokonekapasiteettia.

Toinen veto fyysiseen tekoälyyn

Prometheus ei ole Bezosin ensimmäinen panostus tekoälyn raudan ja fysiikan puolelle. Hän on aiemmin sijoittanut tekoälysiruja kehittäviin yhtiöihin, eli kerrokseen, jolla mallit pyörivät. Siruveto kohdistui laskennan perustaan; Prometheus kohdistuu siihen, mitä laskennalla tehdään. Yhdessä ne piirtävät kuvan strategiasta, jossa Bezos ei tyydy rahoittamaan chatbotteja vaan haluaa tekoälyn pureutuvan teolliseen tuotantoon.

Bezos itse on perustellut visiotaan poikkeuksellisella tavalla. Hän ei usko tekoälyn johtavan massatyöttömyyteen vaan päinvastoin työvoimapulaan.

Miksi tämä koskettaa suomalaista konepajaa

Suomen vientiteollisuuden selkäranka on raskas koneenrakennus: Wärtsilän laivamoottorit, Konecranesin nostimet, Valmetin ja monen alihankkijan tarkkuusmekaniikka. Juuri tällaisen suunnittelutyön Prometheus lupaa automatisoida. Jos tekoäly oppii suunnittelemaan moottorin tai vaihteiston nopeammin ja halvemmalla kuin insinööritiimi, se osuu suoraan siihen osaamiseen, jonka varaan suomalainen konepajateollisuus on rakennettu.

Tavalliselle palkansaajalle se tarkoittaa kahta vastakkaista mahdollisuutta. Toisaalta suunnitteluosaaminen voi halveta, kun työkalu tekee osan insinöörin työstä. Toisaalta sama työkalu voi nostaa pienenkin suomalaisyrityksen kilpailemaan tuotteilla, joiden kehittäminen vaati ennen satojen ihmisten tiimin. Kumpi voittaa, riippuu siitä, kuka työkalut omistaa ja kuka oppii käyttämään niitä ensin.

Prometheuksella ei ole vielä julkista tuotetta, ja 41 miljardin arvostus nojaa lupaukseen, ei liikevaihtoon. Mutta jos edes osa visiosta toteutuu, kyse ei ole pelkästä tekoälyuutisesta vaan siitä, kuka piirtää seuraavan sukupolven moottorit ja missä se tehdään.