Vuoden datakeskuskaupat: mitä juristien listalla on
Suomen suurimmat liikejuridiikan toimistot kokosivat lokakuussa Talouselämälle listan vuoden yli 70 kiinnostavimmasta yritysjärjestelystä. Talouselämän mukaan listan kärjessä ovat Google, satelliittiyhtiö Iceye ja sähkönsiirtoyhtiö Caruna. Datakeskukset näkyvät listalla vahvasti. Lista on maksumuurin takana, joten tähän osioon on koottu vain ne datakeskusjärjestelyt, jotka voi tarkistaa yhtiöiden omista tiedotteista tai viranomaisilta.
Suurin on Googlen. Yhtiö kertoi 9. syyskuuta sijoittavansa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028. Rahat menevät Haminaan sekä uusiin kohteisiin Kajaanin Otanmäessä, Muhoksella ja Vaalassa. Samaan kokonaisuuteen kuuluu Fortumin kanssa tehty 22 vuoden sähkönostosopimus Loviisan ydinvoimalasta, ja Haminassa Google osti syyskuussa 56 hehtaaria lisää maata 10,7 miljoonalla eurolla.
Kouvolan Myllykosken kampus vaihtoi omistajaa syyskuussa noin neljän miljardin dollarin atNorth-kaupassa, jossa ostajina olivat Equinix ja kanadalainen eläkerahasto. Seinäjoella Pure DC teki kaupungin suurimman maakaupan, kun se osti 22 hehtaarin tontin. Lappeenrantaan Nebius rakentaa suomalaisen Polarnoden kanssa 310 megawatin tekoälykampusta, ja Mikkeliin Cerebras ja Compute Nordic Finland rakentavat 165 megawatin laitosta. Uusin tulija on Sesterce, jonka Jämsän hanke julkistettiin 8. lokakuuta.
“Google on ylpeä voidessaan syventää juuriaan Suomessa yhtiön suurimmalla yksittäisellä investoinnilla Euroopassa.”
Mikä toteutui ja mikä on yhä paperilla
Kaikki kaupat eivät ole samanarvoisia. Tontti- ja yrityskaupoissa raha on jo vaihtanut omistajaa ja maa on kirjattu uudelle omistajalle. Googlen 13 miljardia on sen sijaan sitoumus vuosille 2027–2028, eikä yhtiö ole julkaissut uusien kohteiden tehoja.
Muhoksella sitoumus ehti jo törmätä lakiin. Leppiniemessä kaadettiin yli 300 hehtaaria metsää ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmis, ja Lupa- ja valvontavirasto määräsi työt keskeytettäviksi 6. lokakuuta. Oulun poliisi on aloittanut esitutkinnan. Googlen Suomen-maajohtaja Antti Järvinen vastasi STT:lle sähköpostitse: ”Noudatamme LVV:n kehotuksia ja muita menettelyjä täysimääräisesti.” Taustat ja määräajat kerrotaan jutussa Google keskeytti datakeskustyöt – mutta ei aivan kaikkia.
Fingridin luvut kertovat samaa laajemmin. Toukokuussa sijoituspäätöksiä oli tehty noin 2 100 megawatista, mutta liittymäsopimuksia on lähes viidelle gigawatille. Fingrid arvioi, että kevään liittymäkyselyistä ehkä kymmenesosa etenee. Sähkö ei ole ainoa pullonkaula, sillä myöskään valokuituyhteydet eivät nykyisellään riitä, kuten Tivin selvitykseen perustuva juttumme kertoo. Valtion kuitutuki on suunnattu lähinnä haja-asutusalueiden kotitalouksille eikä datakeskusten runkoyhteyksiin.
Kunnalle ja asukkaalle ero on konkreettinen. Pelkkä ilmoitus hankkeesta ei tuo kiinteistöveroa eikä työpaikkoja, valmis halli tuo. Siksi kunnan kannattaa käydä sopimukset tarkasti läpi jo kaavoitusvaiheessa: vasta niistä näkee, kuka on sitoutunut mihinkin.
Tekoälytehtaat: kaksi eri asiaa samalla nimellä
Sanalla tekoälytehdas tarkoitetaan Suomessa kahta asiaa. Yritysten puheessa se on kampus, joka on rakennettu pelkästään tekoälymallien koulutukseen ja ajamiseen. Nebius kutsuu Lappeenrannan hanketta tekoälytehtaaksi. Monen rakennuksen kampus nousee noin 40 hehtaarin teollisuustontille, ensimmäistä kapasiteettia on luvattu asiakkaille vuonna 2027, ja jäähdytys hoidetaan suljetulla nestekierrolla.
”Olemme rakentaneet Suomessa jo monta vuotta ja olemme iloisia voidessamme laajentaa läsnäoloamme täällä”, Nebiuksen perustaja ja toimitusjohtaja Arkady Volozh sanoi yhtiön englanninkielisessä tiedotteessa maaliskuussa.
Toinen tekoälytehdas on julkinen. LUMI AI Factory on EuroHPC:n sekä Suomen, Tšekin, Tanskan, Viron, Norjan ja Puolan rahoittama palvelukeskus, ja sen suomalainen toimipiste on Otaniemessä. Se tarjoaa yrityksille ja tutkijoille laskentatehoa, datalaboratorion ja asiantuntija-apua. Kajaaniin LUMI-supertietokoneen viereen rakennettava LUMI-AI on tarkoitus avata käyttäjille vuoden 2027 lopulla.
Pienelle suomalaiselle ohjelmistoyhtiölle tällä on suoraa merkitystä. Gigawattiluokan kampukset myyvät kapasiteettia suurille kansainvälisille asiakkaille. Julkiseen tekoälytehtaaseen taas voi hakea laskenta-aikaa ilman omaa konesalia tai hyperskaalaajan sopimusta.
Hukkalämpö: kuka sen saa ja millä hinnalla
Velvoite on selvä. EU:n energiatehokkuusdirektiivin 2023/1791 artiklan 26 mukaan yli megawatin datakeskuksen on hyödynnettävä hukkalämpönsä tai osoitettava, ettei se ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää. Suomessa valvojana toimii Energiavirasto. Datakeskusrekisterin lausuntokierros päättyi 2. lokakuuta, mutta rekisterin voimaantulopäivää ei ole vielä vahvistettu.
Toimivia malleja on jo olemassa. Mäntsälässä Nebiuksen lämpö kulkee 11 lämpöpumpun kautta Nivoksen kaukolämpöverkkoon. Pumppujen yhteisteho on noin 7 megawattia, ja lämpöä siirtyy noin 30 gigawattituntia vuodessa. Googlen mukaan Haminassa lämmön talteenoton on määrä kattaa 80 prosenttia kaupungin kaukolämpöverkon vuotuisesta tarpeesta. Fortum puolestaan arvioi, että Microsoftin hukkalämpö voisi lopulta kattaa jopa 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä.
”Kyse ei ole ollut yksittäisestä investoinnista, vaan pitkäjänteisestä yhteistyöstä”, Nivoksen lämpöinsinööri Jere Turunen kuvasi Mäntsälän järjestelyä.
Kotitalouden lämpölasku ei automaattisesti pienene. Kaukolämmön hinnan päättää energiayhtiö, eikä esimerkiksi Haminassa ole luvattu asukkaille hinnanalennusta. Pienissä kohteissa yhtälö on helpompi. Eddu Energyn suunnittelemasta 2 megawatin datakeskuksesta Saarijärvellä 1,6 megawattia lämpöä menisi paikalliseen verkkoon, kun taas satojen megawattien kampus tuottaa enemmän lämpöä kuin pieni kaupunki pystyy käyttämään. Tarkemmin aiheesta kerrotaan jutuissa Datakeskuksen hukkalämpö: kuka saa lämmön ja kuka maksaa? ja Suomeen jonottaa 5 gigawattia konesaleja – kuka saa lämmön?.
