Luukas Ilves ei tarjoa Suomen hallinnolle uutta tekoälyalustaa. Hänen perustamansa The Agentic State -säätiö kävi Sitran kanssa läpi 109 suomalaista julkisorganisaatiota ja pisteytti niistä 70 toimintoa sen mukaan, kuinka valmiita ne ovat tekoälyagenteille. Lopputuloksena syntyi lista työvaiheista.
Toiminto tarkoittaa tässä toistuvaa työtä, jolla on tunnistettava lopputulos: hakemuksen vastaanottaminen, luvan myöntäminen, maksun suorittaminen. Sama työ tehdään Kelassa, Verohallinnossa, Migrissä ja kunnan rakennusvalvonnassa, vaikka lomakkeet ja lait ovat eri. Selvityksen ydinväite on, että hyöty syntyy juuri tästä toistosta, ei yksittäisen viraston omasta pilotista.
“Suomi on ensimmäinen maa, jossa toimintolähtöistä mallia on arvioitu kansallisella tasolla. Tarkastelimme 70 toimintoa 109:ssä suomalaisessa organisaatiossa ja pisteytimme kunkin toiminnon valmiuden agenttiselle tekoälylle”
Mikä agentti on, jos se ei ole chatbot
Chatbot vastaa kysymykseen ja jää odottamaan seuraavaa. Agentti saa tehtävän ja vie sen läpi: hakee tiedot rekistereistä, täyttää kentät, vertaa hakemusta ehtoihin ja siirtää tapauksen eteenpäin.
Virastossa ero näkyy siinä, kenen työpöydältä tapaus lähtee liikkeelle. Chatbot neuvoo hakijaa. Agentti käsittelee hakemuksen siihen pisteeseen asti, jossa ihmisen on tehtävä päätös.
Pisteet syntyivät virastojen omista papereista
Jokainen toiminto sai pisteet nollasta neljään kuudella ulottuvuudella: kuinka hyvin agentti pystyy sen tekemään, kuinka suuri vaikutus toiminnolla on, voidaanko tuottavuushyöty mitata, ovatko tiedot ja järjestelmät kunnossa, onko organisaatio valmis ja kestääkö juridiikka.
Aineisto on laaja. Mukana on 69 keskushallinnon organisaatiota, kaikki 21 hyvinvointialuetta ja 19 maakuntakeskusta. Pisteytys ei perustu haastatteluihin vaan organisaatioiden omiin julkisiin asiakirjoihin ja Suomi.fi-palvelutietovarannon kuvauksiin, joista tekoälyavusteinen poiminta tuotti yli 23 000 kohdistusta asiakirjan kohdan ja toiminnon välille.
Sitran Julkisen sektorin tuottavuus -ohjelman ohjelmajohtaja Jonna Heliskoski muotoilee lähtökohdan tiedotteessa näin: ”Ennen tehtävien automatisointia tai teknologisia valintoja julkishallinnossa pitäisi kysyä: millä tasolla työtä tulisi hahmottaa, verrata keskenään ja uudistaa.”
Menetelmässä on kaksi heikkoutta, ja toisen raportti myöntää itse. Asiakirja kertoo, mitä organisaatio sanoo tekevänsä, ei sitä, miten työ oikeasti sujuu, ja kuntia koskevat tulokset raportti merkitsee ylärajaksi eli parhaaksi mahdolliseksi arvioksi. Pisteyttäjä ei myöskään ole ulkopuolinen tarkastaja: The Agentic State ajaa nimensä mukaisesti agenttihallintoa ja Sitra on hankkeen kumppani ja julkaisija. Aineisto on silti avoimena hakupalveluna, joten kuka tahansa voi tarkistaa oman virastonsa rivit.
Kärjessä rahaliikenne ja hakemusten vastaanotto
Kärkeen nousi 14 toimintoa, ja ne jakautuvat kolmeen ryhmään. Talouden perusputkessa ovat maksujen käsittely ja täsmäytys, tulojen kerääminen sekä hankintojen valmistelu. Kansalaisrajapinnassa ovat julkisen tiedon ja ohjauksen jakaminen, hakemusten vastaanotto ja alkukäsittely sekä palvelukanavien pyörittäminen. Kolmas ryhmä on virastojen sisäinen koneisto: henkilöstösuunnittelu, projektien seuranta, tietohallinto ja riskienhallinta.
Toiston mittakaavan näkee yhdestä luvusta. Talouden seuranta ja vaatimustenmukaisuus löytyi 61 keskushallinnon organisaation asiakirjoista eli lähes jokaisesta. Jos sama työ tehdään 61 paikassa 61 eri tavalla, virastokohtainen pilotti ratkaisee ongelman kerran ja jättää 60 tapausta jäljelle. Tämä on selvityksen tärkein väite nykylinjaa vastaan.
Jumit eivät ole teknisiä
Kiinnostavin ryhmä on 16 toimintoa, jotka olisivat teknisesti valmiita mutta joita jokin muu estää. Raportti sanoo sen englanniksi suoraan: ”None is held back by technology alone”, eli yhtäkään ei jarruta pelkkä teknologia. Kolme niistä törmää pelkästään lainsäädäntöön: asiakirjojen tarkastaminen, etuuden laskeminen ja maksaminen sekä henkilöllisyyden todentaminen. Loput jumittavat organisaation omissa käytännöissä tai molemmissa yhtä aikaa.
Juuri nämä kolme ovat tavallisen ihmisen arkea. Kela käsittelee raportin mukaan 14 miljoonaa etuustapahtumaa vuodessa ja Migri yli 150 000 oleskelulupahakemusta. Jos etuuden laskenta on teknisesti agentin ulottuvilla mutta hallintolain ja päätöksen perusteluvelvollisuuden takana, ratkaisu siirtyy IT-hankinnoista eduskunnan pöydälle. Kunnan lupakäsittelyssä sama asia näkyy jonon pituutena, ei järjestelmävalintana.
Nopeus ei sekään ole automaattinen voitto. AI Suomi kertoi aiemmin tapauksesta, jossa tekoäly nopeutti lomakkeiden täyttämistä niin, että hakemusten määrä kasvoi ja jono kolminkertaistui. Jos agentti hoitaa hakemusten vastaanoton mutta ihminen tekee yhä päätöksen, pullonkaula siirtyy vain askeleen eteenpäin.
“Valitkaa yksi tärkeä toiminto, jota organisaatio tekee, tehkää samankaltainen työ näkyväksi ja päättäkää, miten tämä tulisi toteuttaa jatkossa”
109
Arvioitua julkisorganisaatiota
70
Pisteytettyä hallinnon toimintoa
14↑
Toimintoa olisi valmiina tekoälyagenteille
16
Toimintoa jarruttaa laki tai organisaatio, ei tekniikka
Kuusi toimintoa selvitys jättää kokonaan ihmisen johdettavaksi. Niissä sovitellaan ristiriitaisia intressejä ja kannetaan vastuu kiistanalaisesta päätöksestä: kriisitilanteen koordinointi, politiikkavaihtoehtojen muotoilu, hallinnonalojen välinen yhteistyö, monitasoinen koordinaatio ja organisaatiomuutosten läpivienti.
Sitran oma työpaperi ehdottaa seuraavaksi puoleksitoista vuodeksi rajattua oppimisjaksoa ja yhtä pilottitoimintoa, jossa juridista harkintaa on vähän ja ihmisen päätöksen raja on selvä. Ehdokkaaksi se tarjoaa hakemusten vastaanottoa ja alkukäsittelyä. Hyvinvointialueilla tie on pidempi, koska tietojärjestelmät ovat yhä hajallaan.
Hintalappua selvityksessä ei ole. Se ei kerro, mitä agenttien käyttöönotto maksaisi tai kuka laskun maksaisi, eikä sitä, montako henkilötyövuotta 14 kärkitoiminnosta vapautuisi. Yksi kuudesta pisteytysulottuvuudesta on kuitenkin tuottavuuden mitattavuus, ja siitä kannattaa aloittaa lukeminen. Jos virasto ei osaa kertoa, mitä yksi toiminto nyt maksaa ja kuinka kauan se kestää, agentin tuomaa säästöä ei pysty todistamaan jälkikäteenkään.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
