EU pakotti Googlen päästämään ChatGPT:n Androidiin

Jos ostat ensi vuonna uuden Android-puhelimen Suomesta, siinä on todennäköisesti asetus, jota samanlaisessa amerikkalaisessa puhelimessa ei ole: minkä tekoälyavustajan haluat herättää kylkinapista tai puhumalla.

Euroopan komissio antoi 16. heinäkuuta Googlelle kaksi sitovaa määräystä. Ensimmäinen pakottaa avaamaan Android-käyttöjärjestelmän toimintoja kilpaileville avustajille, kuten Anthropicin Claudelle, OpenAI:n ChatGPT:lle ja Microsoftin Copilotille. Toinen velvoittaa Googlen jakamaan hakukoneensa keräämää dataa kilpailijoille kohtuullista maksua vastaan.

Taustalla on digimarkkinasäädös, EU:n kilpailusääntö suurille verkkoalustoille. Sen perusajatus on yksinkertainen: jos yhtiö on niin iso, että se toimii käytännössä porttina muille yrityksille, sen on päästettävä kilpailijat samoille kiskoille kuin omat palvelunsa. Google on tällainen portinvartija, ja Gemini on Googlen oma palvelu.

Mitä yksitoista toimintoa tarkoittaa käytännössä

Lista kuulostaa tekniseltä, mutta kyse on kolmesta arkisesta asiasta.

Ensimmäinen on herätys. Tähän asti ”Hey Google” on ollut ainoa lause, jota puhelin kuuntelee taustalla lukitusnäytön takaa, ja kylkinapin pitkä painallus on avannut Geminin. Jatkossa saman pitää toimia muillakin avustajilla, eli ”hei Claude” voi herättää puhelimen aivan yhtä hyvin. Useamman herätyssanan yhtäaikainen kuuntelu tulee vasta vuotta myöhemmin.

Toinen on tekeminen puolestasi. Avustaja saa pääsyn puhelimen sovellusdataan ja voi ohjata sovelluksia: tilata taksin, ehdottaa vastausta viestiin tai hakea vastauksen sijaintiisi liittyvään kysymykseen. Komissio kuvaa avattavia toimintoja juuri näillä esimerkeillä.

Kolmas on laitteessa ajettavat mallit. Puhelimen omat tekoälymallit, niiden ajaminen taustalla ja mahdollisuus asentaa oma malli laitteeseen avautuvat kilpailijoille. Silloin avustajan ei tarvitse lähettää jokaista pyyntöä pilveen, mikä näkyy nopeutena ja tietosuojana.

Kaikkia yhtätoista toimintoa ei saa käyttöönsä kuka tahansa. Viisi arkaluontoisinta, muun muassa näytön automaattinen ohjaus ja keskitetty pääsy sovellusten dataan, vaativat erillisen hyväksynnän. Google saa vaatia avustajilta sertifiointia, mutta ei tiukempia vaatimuksia kuin se asettaa omalle Geminilleen.

Koskeeko tämä minua?

Koskee, mutta ei vielä. Puhelimessasi ei muutu tänään mitään, eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Muutos tulee käyttöjärjestelmäpäivityksen mukana ensi vuonna, ja se on vapaaehtoinen: jos haluat pitää Geminin, pidät Geminin.

Sama kysymys nousi keväällä, kun EU:n tekoälylaki astui voimaan. Silloinkin vastaus oli, että sääntely osuu ensin yrityksiin ja vasta viiveellä siihen mitä ruudulla näkyy. AI Suomi kävi tekoälylain vaikutukset läpi aiemmin. Erona on se, että Android-määräys näkyy tavalliselle käyttäjälle huomattavasti konkreettisemmin kuin lakiteksti.

Rajaus on tiukka. Määräys velvoittaa Googlea vain EU-alueella, ja Android on noin 60 prosentilla eurooppalaisista puhelinkäyttäjistä. Yhdysvalloissa tai muualla maailmassa puhelimen syvimmät toiminnot pysyvät Geminin yksinoikeutena, ellei paikallinen sääntelijä päädy samaan lopputulokseen. Suomalainen kuluttaja saa siis ostamalla saman laitemallin enemmän valinnanvaraa kuin amerikkalainen.

Yrityksille merkitys on isompi kuin yksittäiselle käyttäjälle. Suomalainen ohjelmistotalo, joka rakentaa oman avustajan asiakaspalveluun tai kenttätyöhön, on tähän asti joutunut tyytymään tavalliseen sovellukseen. Jatkossa se voi rakentaa sovelluksen, joka herää puheella ja ohjaa muita sovelluksia samoilla oikeuksilla kuin Googlen oma.

Google vastustaa, komissio pitää kiinni

Googlen argumentti on turvallisuus. Yhtiön mukaan laitevalmistajat ovat tähän asti tarkastaneet, mille avustajille syvät oikeudet annetaan, ja pakkoavaaminen poistaa tuon suodattimen. Komissio vastaa, että määräyksiin sisältyy suojatoimia yksityisyyden, laitteen eheyden ja tietoturvan varmistamiseksi: sensoreiden käyttö vaatii käyttäjän luvan, ja Google voi perua hyväksynnän, jos avustaja aiheuttaa vakavaa ja välitöntä haittaa.

Hakudatan puolella ehdot ovat tarkat. Aineisto anonymisoidaan monivaiheisesti, harvinaiset hakusanat karsitaan, ja saajan on oltava vähintään 50 000 kuukausittaisen eurooppalaisen käyttäjän palvelu. Data on vähintään viikon vanhaa, ja käyttöoikeus päättyy viiden vuoden jälkeen. Google saa arvioida, aiheuttaako jakaminen jollekin taholle vakavan tietoturvariskin.

Noudattamatta jättämisestä voi seurata sakko, joka on enimmillään kymmenen prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Google on kertonut olevansa eri mieltä päätöksestä, joten valitus unionin tuomioistuimeen on mahdollinen. Valitus ei kuitenkaan automaattisesti pysäytä aikataulua.

Kiinnostavin kysymys ratkeaa vasta elokuun 2027 jälkeen, eikä se ole juridinen. EU on avannut ennenkin lukittuja ovia, ja selainvalintaikkunoiden kohdalla lopputulos oli laiha: valtaosa käyttäjistä painoi tutuinta logoa. Avustaja on kuitenkin eri asia kuin selain, koska se oppii käyttäjästään. Se, joka valitaan ensimmäisenä, on vuoden päästä vaikeampi vaihtaa kuin selain koskaan oli.