Google antoi lukijalle napin, joka nostaa median tekoälyvastauksiin

Nappi on pieni, ja se on väärässä paikassa: ei Googlen sivulla vaan median omalla etusivulla. Lukija painaa sitä kerran, ja Google merkitsee julkaisun hänen suosikkilähteekseen. Sen jälkeen talon jutut nousevat useammin hänen hakutuloksissaan, Discover-syötteessään ja Google Newsissä.

Preferred Sources -ominaisuus itsessään ei ole uusi. Uutta on se, että julkaisijat saavat nyt siitä upotettavan version, jonka voi liittää omalle sivustolleen. Aiemmin lukijan piti löytää Googlen asetuksista oikea hakukenttä, kirjoittaa siihen julkaisun nimi ja valita se listalta. Ero kuulostaa kosmeettiselta, mutta se ratkaisee ainoan asian, joka tällaisissa asetuksissa oikeasti ratkaisee: kuinka moni löytää perille.

Samassa yhteydessä 20. elokuuta Google kertoi myös Discover-syötteen muokkaamisesta luonnollisella kielellä ja Google News -sovelluksen äänibriiffin personoinnista. Ne ovat lukijaominaisuuksia. Painike on paketin ainoa osa, joka on suunnattu julkaisijalle.

Painike on julkaisijan sivulla, vaikutus Googlen sisällä

Toukokuussa Google laajensi suosikkilähteiden valinnan koskemaan myös tekoälypohjaisia vastauksia, eli AI Overviews -yhteenvetoja ja AI Mode -tilaa. Lukijan merkitsemä lähde voi siis päätyä myös siihen tekstiin, joka näkyy hakutulosten yläpuolella ennen kuin yhtään sinistä linkkiä on klikattu. Juuri siinä kohtaa julkaisijoiden liikenne on viime vuosina kadonnut.

Teknisesti painike on vaatimaton. Julkaisija liittää sivulleen upotuskoodin, ja lukijan on oltava kirjautuneena Google-tiliinsä, jotta valinta tallentuu. Sopimusta Googlen kanssa ei tarvita. Sama vaatimattomuus on ominaisuuden heikkous: painike kilpailee samasta pikselistä evästekyselyn, uutiskirjetilauksen ja tilausmyynnin kanssa, ja lukijan huomio on siinä vaiheessa jo pitkälti kulutettu.

Suomessa nappia ei ole vielä painanut kukaan

Suomalaismedioille asiassa on kaksi avointa kysymystä, eikä kumpaankaan ole tällä hetkellä selvää vastausta. Ensimmäinen on se, onko ominaisuus ylipäätään käytettävissä suomenkielisissä hauissa. Google ei ilmoituksessaan eritellyt kielialueita, emmekä saaneet asiaan vahvistusta yhtiöltä.

Toinen on käyttöönotto. Yksikään suomalainen mediatalo ei ole julkisesti kertonut ottavansa painiketta käyttöön kahden päivän aikana julkistuksesta. Yle, Sanoma, Alma Media tai muut kotimaiset kustantajat eivät ole tiedottaneet asiasta.

Kolmas puute on isompi kuin kumpikaan edellisistä. Suomesta ei ole julkaistu yhtäkään lukua siitä, paljonko tekoälyhaku on vienyt liikennettä kotimaisilta uutissivustoilta. Hakuliikenteen laskusta puhutaan alalla yleisellä tasolla, mutta Yle, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti eivätkä Tivi ole avanneet omia mittauksiaan julkisuuteen. Ilman niitä on mahdotonta sanoa, onko elokuun painike Suomessa merkittävä työkalu vai ele.

Googlen omat luvut, Googlen oma mittari

Ainoa julkinen luku ominaisuuden suosiosta tulee Googlelta. Yhtiön mukaan käyttäjät ovat merkinneet suosikeikseen yli 345 000 eri lähdettä sen jälkeen, kun valinta laajeni tekoälyvastauksiin toukokuussa. Google kertoo myös, että lukija klikkaa suosikikseen merkitsemänsä julkaisun juttua noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muita, kun sellainen on tarjolla.

Kumpaakaan lukua ei ole vahvistanut kukaan ulkopuolinen. Google ei ole julkaissut mittauksen menetelmää, otosta eikä tarkkaa ajanjaksoa. Eikä yhtiö kerro sitä, mikä julkaisijaa oikeasti kiinnostaa: kuinka paljon merkintä nostaa yksittäisen jutun sijoitusta. Onko vaikutus kaksinkertainen näkyvyys vai muutaman prosentin heilahdus, jää Googlen sisään.

Googlen tiedotteessa ei ollut yhtään nimellä esitettyä kommenttia, eikä yhtiö ole julkisuudessa vastannut siihen, mitä painike tekee niiden julkaisujen näkyvyydelle, joita kukaan ei merkitse suosikikseen. Nollasummapeliksi järjestelmää ei ole kuvattu, mutta hakutulosten kärki on rajallinen tila.

Lääke tautiin, jonka Google levitti

Asetelma kannattaa katsoa hetki läpi. Google rakensi tekoälyvastaukset, jotka vähentävät klikkauksia uutissivustoille. Nyt Google tarjoaa medioille työkalun, jolla vahinkoa voi paikata. Työkalu toimii niin, että media ohjaa oman lukijansa säätämään Googlen asetuksia. Lukijasuhde, joka on median ainoa täysin oma pääoma, kanavoituu takaisin alustalle.

Tavalliselle lukijalle muutos tarkoittaa, että uutislähteiden valinnasta tulee oma tehtävä. Jos haluat suomalaista journalismia tekoälyn tuottamiin vastauksiin, sinun on kerrottava se Googlelle erikseen. Kukaan ei tee sitä puolestasi. Suomen kokoisella kielialueella tämä on enemmän kuin makuasia: jos kotimaiset lähteet eivät nouse tekoälyvastauksiin, suomeksi kysyvä saa vastauksensa käännetyistä ja toisen käden lähteistä, joissa Suomea koskevat yksityiskohdat ovat usein pielessä.

Painikkeen todellinen testi ei ole se, montako mediaa asentaa sen sivuilleen. Se on se, julkaiseeko Google koskaan luvun siitä, mitä merkintä tekee näkyvyydelle. Niin kauan kuin lukua ei ole, media pyytää lukijaltaan palveluksen, jonka arvoa se ei itse tiedä.