Google osti puolet Loviisan ydinvoimalasta 22 vuodeksi

Loviisan ydinvoimalassa käy töissä noin 570 ihmistä. Vielä hetki sitten heidän laitoksensa oli matkalla alas: ilman mittavia käyttöiän jatkoinvestointeja Loviisan tuotanto olisi päättynyt 2030-luvun taitteessa. Keskiviikkona selvisi, kenen sitoumus tekee jatkosta mahdollisen.

Fortum ja Google kertoivat solmineensa 22 vuoden sähkönostosopimuksen, jonka nojalla Google hankkii vuodesta 2028 alkaen jopa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta. Sopimus on osa Googlen 13 miljardin euron investointipakettia, mutta paketin osista se ulottuu ylivoimaisesti pisimmälle. Datakeskus rakennetaan kahdessa vuodessa. Tämä sopimus kestää vuoteen 2050.

Fortumin oman arvion mukaan järjestely nostaa konsernin vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa noin 1,4 prosenttiyksikköä, kun sopimus on täydessä laajuudessaan voimassa. Yhtiön osake nousi tiedon jälkeen selvästi.

Puolikas Loviisa on iso pala Suomea

Loviisa tuotti viime vuonna 7,9 terawattituntia sähköä, mikä on noin kymmenesosa koko Suomen sähköntuotannosta. Puolet siitä on runsaat neljä terawattituntia vuodessa.

Terawattitunti ei kerro kenellekään mitään, joten käännetään luku toisin. Neljä terawattituntia vastaa suunnilleen 200 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta, eli noin viittä prosenttia siitä sähköstä, jonka Suomi käyttää vuodessa. Yhden yhtiön yhdellä sopimuksella.

Sähkö ei silti katoa mihinkään Suomen verkosta. Loviisan tuotanto syötetään jatkossakin samaan kantaverkkoon kuin ennenkin, eikä Googlelle vedetä omaa johtoa. Kyse on raha- ja riskijärjestelystä: Google sitoutuu ostamaan, Fortum saa 22 vuoden näkyvyyden tuloihinsa ja uskaltaa laittaa rahaa vanhan laitoksen jatkoon. Ilman tällaista ostajaa investointia oli vaikea perustella osakkeenomistajille.

Tuulivoimaa, akusto ja neljä paikkakuntaa

Ydinvoimasopimuksen rinnalla Google hankki 629 megawattia uutta maatuulivoimaa ostosopimuksilla Valoremilta ja Suomen Hyötytuulelta. Kajaanin datakeskuksen lähelle tulee 94 megawatin akusto, jonka pitäisi olla käytössä loppuvuodesta 2027 ja jota Fortum operoi markkinoilla.

Akusto on paketin vähiten juhlittu osa ja sähköjärjestelmän kannalta kiinnostavin. Tuulivoima tuottaa silloin kun tuulee, ydinvoima tasaisesti vuorokauden ympäri, ja akku siirtää sähköä tunnista toiseen. Yhdistelmä on pienoismalli siitä, miltä tekoäly-yhtiön sähkönhankinta näyttää, kun se ei enää nojaa pelkkiin alkuperätakuisiin.

Taustalla on Googlen ilmoitus 13 miljardin euron investoinneista Suomeen vuosina 2027–2028. Rahalla rakennetaan datakeskukset Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan sekä laajennetaan Haminan konesalia. Yhtiö arvioi hankkeen tukevan yli 37 000 työpaikkaa rakennusvaiheessa ja kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta keskimäärin 3,6 miljardilla eurolla vuodessa.

Kuka maksaa, jos kysyntä kasvaa

Kysymys sähkön hinnasta heräsi samana päivänä. Kauppalehti otsikoi Fortumin megadiilin nostaneen huolen hinnasta välittömästi, eikä se ole ihme: Suomen sähkömarkkina on pieni, ja iso uusi ostaja näkyy siinä väistämättä.

Kumpikaan osapuoli ei kerro, mitä Google sähköstä maksaa. Sopimushinta on liikesalaisuus, eikä sitä todennäköisesti nähdä koskaan. Puute on olennainen keskustelussa, jossa kysytään, hyötyykö suomalainen kotitalous järjestelystä vai maksaako se sen.

Vaikutus voi kulkea kahteen suuntaan. Kysynnän kasvu nostaa hintaa, jos tuotanto ei kasva mukana. Jos taas vaihtoehto oli se, että 7,9 terawattituntia perusvoimaa katoaa markkinoilta 2030-luvun alussa, sopimus pikemminkin hillitsee hintaa kuin nostaa sitä. Kumpi vaikutus voittaa, riippuu siitä, kuinka nopeasti uutta tuotantoa valmistuu. Pääministeri Petteri Orpo on vakuuttanut julkisuudessa, että sähköä riittää.

Sähkön riittävyydestä on kysytty ennenkin. AI Suomen aiemmassa jutussa LUT-yliopiston professori Lassi Linnanen, joka johtaa Kestävyyspaneelia, arvioi datakeskuskeskustelua näin: "Tällä hetkellä älyllinen rehellisyys loistaa poissaolollaan siitä pohdinnasta, että energiakin on rajallista." Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä katsoi samassa jutussa, että puhdas sähkö pitäisi ohjata sinne, missä se korvaa fossiilista energiaa, eikä sinne, missä se luo kokonaan uutta kysyntää.

Aiesopimus on se kohta, jota kannattaa seurata

Sähkösopimuksen viereen kirjattiin myös aiesopimus, jossa Fortum ja Google selvittävät yhdessä uutta uusiutuvaa kapasiteettia, joustoratkaisuja ja uuden ydinvoiman kehittämistä Loviisassa. Fortum linjasi aiemmin, ettei uuden ydinvoiman rakentaminen ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa. Laskelmassa puuttui ostaja, joka sitoutuu vuosikymmeniksi.

Nyt sellainen ostaja on olemassa. Se ei tarkoita, että Loviisaan noussee uusi reaktori, ja aiesopimus on juridisesti kevyt paperi. Se tarkoittaa, että laskelma tehdään uudestaan eri lähtöoletuksilla.

Suomalaisen energiapolitiikan aikajänne on tavallisesti yksi vaalikausi. Tämä sopimus kestää viisi. Sen aikana ehditään käydä useampi vaalikeskustelu datakeskusten sähkönkulutuksesta, ja jokaisessa niistä puolet Loviisasta on jo myyty.