Google tuo 13 miljardia neljään kuntaan

Kajaanilainen Lasse Alasalmi oli varautunut pettymään. ”Peruskainuulaisena olen ollut vähän pessimistinen, mutta olen kuitenkin uskonut, että kyllä tämä tulee”, hän kertoi Ylelle sen jälkeen, kun Googlen investointipäätös varmistui.

Se tuli. Google kertoi keskiviikkona investoivansa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa seuraavan kahden vuoden aikana. Rahat menevät Haminan vuonna 2009 avatun datakeskuksen laajentamiseen ja kolmeen kokonaan uuteen keskukseen: Kajaanin Otanmäkeen, Vaalaan ja Muhoksen Pyhänsivölle. Rakennustyöt voisivat käynnistyä vuosina 2027–2028.

Googlen Suomen-maajohtaja Antti Järvinen kutsui pakettia yhdeksi Suomen teollisen historian suurimmista investoinneista. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) tiivisti sen omalla tavallaan: ”Tämä tarkoittaa töitä, paljon töitä suomalaisille.” Orpon mukaan datakeskusten työllisyysvaikutus aliarvioidaan Suomessa säännöllisesti.

Osa summasta kytkeytyy Fortumin kanssa tehtyyn 22 vuoden sähkönostosopimukseen, joka pidentää Loviisan ydinvoimalan käyttöikää. Siitä AI Suomi kertoi aiemmin. Sähkösopimus oli kuitenkin vasta yksi osa pakettia. Toinen osa on se, mitä neljässä kunnassa nyt kaivetaan maasta.

Mitä 13 miljardia tarkoittaa 2 500 asukkaan kunnalle

Vaalassa asuu noin 2 500 ihmistä. Kunta on kaavoittanut Googlelle 900 hehtaaria, ja kunnanjohtaja Minna Kärkkäisen mukaan itse datakeskus työllistäisi noin 400 henkeä. Jos luku toteutuu, työpaikkoja syntyy suunnilleen yksi jokaista kuudetta vaalalaista kohti. Sen kokoluokan muutosta ei suomalaisessa pikkukunnassa nähdä kahdesti sukupolvessa.

Muhoksella, jossa asukkaita on vajaat 9 000, rakennusvaihe toisi Ervastin mukaan 2 000–3 000 työntekijää ja ylläpitovaihe noin tuhat. Työmaan mittakaava näkyy jo ennen kuin yhtään konesalia on pystyssä. ”Sinne ajetaan jopa 30 000 murskekuormaa marraskuun loppuun mennessä, ympäri vuorokauden”, Ervasti kuvaili Ylelle.

Koko maan tasolla Googlen globaali investointijohtaja Ruth Porat arvioi, että rakennusvaihe voisi tuoda Suomeen yli 37 000 työpaikkaa ja käyttövaihe tuhansia pitkäaikaisia työpaikkoja. Yhtiön omissa arvioissa pysyviä työpaikkoja on noin 7 000 ja vuotuinen bkt-vaikutus 3,6 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on runsaat 280 miljardia, joten kyse olisi reilusta prosentista koko kansantaloutta. Luvut ovat Googlen esittämiä eikä niitä ole riippumattomasti tarkistettu.

Kaavat hyväksyttiin keväällä, valitukset tulivat perässä

Kaikki eivät jaa kuntajohtajien innostusta. Muhoksen ja Kajaanin asemakaavat ehdittiin hyväksyä jo keväällä, mutta niistä on valitettu hallinto-oikeuteen, ja se voi siirtää rakentamisen aikataulua. Yle ei erittele valitusten perusteita. Julkisessa keskustelussa toistuvin huoli on sähkön hinta: konesalit ostavat sähköä samoilta markkinoilta kuin kotitaloudet.

Epäluulo ei ole vain suomalainen ilmiö. Kajaanilainen Heikki Tuura muotoili sen näin: ”Uutisissa näyttää olevan, että eivät amerikkalaisetkaan tykkää datakeskuksista, mutta ehkä se meille Kainuuseen on tosi iso asia.” Yhdysvalloissa datakeskushankkeita vastaan on noussut paikallista vastarintaa muun muassa melun, vedenkäytön ja sähkölaskujen takia.

Ervastin mukaan valitukset eivät ole hidastaneet yhtiötä. ”Google ei ole käyttänyt minkäänlaista jarrupoljinta missään kohtaa, vaikka on tullut valituksia”, hän sanoi.

Samat kysymykset ovat pyörineet muuallakin. AI Suomi on aiemmin käynyt läpi, miten miljardin euron datakeskus toisi Kouvolalle noin kymmenen euroa asukasta kohti ja miten Mikkeliin suunniteltu konesali kuluttaisi enemmän sähköä kuin koko kaupunki. Investoinnin koko ja kunnan saama hyöty ovat kaksi eri lukua, eikä niiden suhde selviä tiedotustilaisuudessa.

Miksi tällä on väliä muillekin kuin kainuulaisille

Tavalliselle sähkönkäyttäjälle kysymys on yksinkertainen: nostaako uusi kysyntä hintaa vai kasvaako tuotanto samaa tahtia. Google on sitoutunut hankkimaan sähkönsä itse, ja Loviisan sopimus pitää pystyssä olemassa olevaa tuotantoa. Neljä uutta suurta kuluttajaa kuitenkin muuttaa Suomen sähkötaseen tasapainoa tavalla, jonka vaikutus näkyy pörssihinnoissa vasta 2028 jälkeen.

Yrityksille kuva on selvempi. Vaalan kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen luettelee hyötyjiksi kiinteistöhuollon sekä majoitus- ja ravitsemuspalvelut, ja juuri niissä paikallinen raha liikkuu nopeimmin. Rakennusvaiheen 2 000–3 000 työntekijää syövät lounasta jossain. Pysyvät työpaikat ovat toinen juttu, koska konesalin ylläpito vaatii osaamista, jota Kainuussa ei tällä hetkellä ole tarpeeksi.

Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu kutsui päivää isoksi hetkeksi Suomen taloushistoriassa. Hamina on ainoa neljästä kunnasta, joka tietää kokemuksesta mitä seuraa: Google on toiminut siellä 15 vuotta. Sinä aikana kaupungin väkiluku on laskenut. Datakeskus on hyvä veronmaksaja ja vakaa työnantaja, mutta se ei yksin käännä muuttoliikettä, ja se on se luku, jota Kajaanissa, Muhoksella ja Vaalassa kannattaa seurata vuonna 2030.