Liiketoiminta

Googlen kylmä viesti tekoäly-startupeille

Malliyhtiöt rakentavat kaiken itse – kuoriohjelmille ei jää tilaa.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Googlen kylmä viesti tekoäly-startupeille

Malliyhtiöt syövät välikädet

Googlen startup-toiminnan johtaja Darren Mowry sanoo suoraan: tekoälyalan kahden suositun liiketoimintamallin aika on ohi. LLM-kuoriohjelmat eli valmiiden kielimallien päälle rakennetut sovellukset ja tekoäly-aggregaattorit eli usean mallin yhdistävät palvelut ovat menettämässä elinkelposuutensa.

Mowry johtaa Googlen maailmanlaajuista startup-organisaatiota, joka kattaa Cloudin, DeepMindin ja Alphabetin. Hän vertaa tilannetta auton moottorin varoitusvaloon: jos startup rakentaa pelkän käyttöliittymän toisen yhtiön mallin päälle, varoitusvalo palaa jo. Viesti on suunnattu erityisesti yrityksille, jotka eivät ole rakentaneet omaa kilpailuetua mallin ympärille.

“Jos todella luotat siihen, että taustamalli tekee kaiken työn ja käytännössä myyt sen valkoisella etiketillä, alalla ei ole enää kärsivällisyyttä siihen.”

— Darren Mowry, Googlen varajohtaja, globaalit startupit

Kaksi uhanalaista liiketoimintamallia

LLM-kuoriohjelmat ovat yrityksiä, jotka rakentavat käyttöliittymän tai sovelluksen olemassa olevan kielimallin päälle. Tyypillinen esimerkki on asiakaspalvelubotti, jonka ainoa teknologinen lisäarvo on muutama prompti ja yrityksen brändi. Aggregaattorit puolestaan yhdistävät useita malleja yhteen rajapintaan ja reitittävät kyselyjä mallilta toiselle. Kumpikin malli syntyi aikana, jolloin kielimallien käyttöönotto oli teknisesti vaikeaa ja yritykset tarvitsivat apua rajapintojen kanssa.

Nyt tilanne on toinen. OpenAI, Google ja Anthropic rakentavat omat yritysominaisuutensa, jolloin välikäsille ei jää tilaa. Marginaalit kutistuvat, koska malliyhtiöt tarjoavat itse sen, mitä kuoriohjelmat aiemmin pystyivät myymään lisäarvona – räätälöinnin, integraatiot ja tukipalvelut. Yritykselle, joka harkitsee tekoälytyökalun hankintaa, on yhä houkuttelevampaa ostaa suoraan mallintarjoajalta kuin välikäden kautta.

Suomessa riski koskettaa kymmeniä yrityksiä

Suomessa toimii AI Finlandin mukaan yli 350 tekoäly-yritystä, joista noin 80 on alkuvaiheen startupeja, joiden tuotteessa tekoäly on keskeisessä roolissa. Merkittävä osa niistä rakentaa palveluja suoraan GPT:n, Clauden tai Geminin rajapintojen päälle. Tyypillisiä ovat asiakaspalvelun automaatiota tarjoavat yritykset, markkinointisisältöä generoivat työkalut ja eri malleja yhteen kokoavat alustat.

Suomalaisen tekoälyalan kokonaisrahoitus on noin 200 miljoonaa euroa jaettuna kymmeniin yrityksiin. Vertailun vuoksi: yksittäisen amerikkalaisen tekoäly-yhtiön rahoituskierros voi olla moninkertainen koko Suomen ekosysteemin rahoitukseen nähden. Yksittäisen suomalaisen startupin kassavara strategian kääntämiseen on rajallinen, ja sijoittajien kärsivällisyys ohenee samaa tahtia kuin marginaalit.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen yritys, joka on kerännyt siemenrahoituksen lupaamalla tekoälypohjaista tuotetta mutta käyttää taustalla pelkkää API-kutsua, joutuu nyt perustelemaan olemassaolonsa uudelleen. Silo AI:n kaltaiset yhtiöt, jotka rakentavat omia malleja ja syväosaamista, ovat eri asemassa, mutta ohuen kerroksen varaan rakennettu liiketoiminta on haavoittuvainen.

350+

Tekoäly-yritystä Suomessa

~80↓

Alkuvaiheen startupeja riskivyöhykkeellä (arvio)

~200 M€

Ekosysteemin kokonaisrahoitus

AI Finland, 2025 / toimituksen arvio

Sanasto

LLM-kuoriohjelma
Sovellus joka on rakennettu valmiin kielimallin päälle ilman omaa tekoälyteknologiaa. Käytännössä yritys ostaa esimerkiksi GPT:n rajapinnan ja myy sen eteenpäin omalla brändillään.
Aggregaattori
Palvelu joka kokoaa usean eri tekoälymallin yhteen paikkaan ja ohjaa käyttäjän kyselyn sopivimmalle mallille.
API (rajapinta)
Ohjelmointirajapinta eli tekninen yhteys, jonka kautta sovellus voi käyttää toisen yrityksen palvelua. Esimerkiksi startup voi käyttää OpenAI:n rajapintaa saadakseen ChatGPT:n kyvyt omaan sovellukseensa.
Vallihauta
Liiketoiminnan kilpailuetu jota kilpailijoiden on vaikea kopioida – esimerkiksi ainutlaatuinen data, syvä toimialaosaaminen tai vahva käyttäjäkunta.

Vallihaudat ratkaisevat – mutta kenen ehdoilla?

Mowry nimeää selviytyjiksi yritykset, joilla on syvät ja leveät vallihaudat. Esimerkeiksi hän nostaa koodaustyökalu Cursorin ja oikeustekoälyyn erikoistuneen Harvey AI:n. Molemmat käyttävät kielimalleja, mutta niiden arvo ei ole mallissa vaan sen ympärille rakennetussa osaamisessa, datassa ja käyttäjäkokemuksessa. Mowryn mukaan startupin pitää olla joko horisontaalisesti erottuva tai syventyä tiettyyn toimialaan niin perusteellisesti, ettei malliyhtiö pysty kopioimaan sitä.

Suomalaisille startupeille oppi on selvä: kilpailuetu pitää löytää joko omasta datasta, syvästä toimialaosaamisesta tai ainutlaatuisesta käyttäjäkokemuksesta. Pelkkä teknologinen kerros ei riitä.

Samalla kannattaa huomata, keneltä varoitus tulee. Google on itse yksi niistä malliyhtiöistä, jotka hyötyvät välikäsien katoamisesta. Mowryn neuvo voi olla vilpitön, mutta se palvelee myös hänen työnantajansa etua: mitä vähemmän välikäsiä, sitä enemmän yritysasiakkaita ostaa suoraan Googlelta. Startupin perustajan on hyvä kuunnella varoitusta, mutta tehdä omat johtopäätöksensä.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Kunta antoi johtajien työt tekoälylle – nyt asia on poliisilla
  4. 4Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  5. 5Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.