Helsinki harkitsee konesalia metsään – 800 vastasi

Kääpätien ja Lahdenväylän välissä Koillis-Helsingissä on iso metsä, jossa lähiseudun asukkaat ulkoiluttavat koiriaan ja kulkevat polkuja. Sinne suunnitellaan nyt konesalia. Kun kaupunki kysyi asiasta Kerrokantasi-palvelussa, vastauksia tuli yli 800. Ylen mukaan suurin osa vastaajista vastusti hanketta.

Maanantaina asia etenee. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan datakeskusten sijoittumisperiaatteita. Päätös ei vielä ratkaise yksittäistä hanketta. Se kuitenkin määrittää säännöt, joiden mukaan konesaleja voidaan jatkossa sijoittaa pääkaupunkiin, ja niiden perusteella myös Heikinlaakson metsän kohtaloa arvioidaan.

Kymmenkerroksisen talon korkuinen konesali

Heikinlaakson konesalille on varattu noin 7,3 hehtaarin alue Lahdenväylän varresta. Se vastaa noin kymmentä jalkapallokenttää. Ylen mukaan rakennus voisi nousta enimmillään 30 metrin korkeuteen, eli suunnilleen kymmenkerroksisen kerrostalon mittaiseksi. Hankkeelle on jo haettu kehittämisvarausta.

Ylen jutussa ja kaupunginhallituksen esityslistan julkisissa tiedoissa ei kerrota, kuka varausta on hakenut tai kuinka suuresta sähköteholla mitattavasta laitoksesta on kyse.

Heikinlaakso ei ole ainoa ehdokas. Ylen mukaan kaupunki on katsonut konesaleille paikkoja myös Salmisaaresta, Malmilta, Myllypurosta ja Östersundomista. Salmisaarta lukuun ottamatta kaikki sijaitsevat kaupungin itäisellä puolella. Kaupungin kasvu- ja elinvoimaohjelmaan vuosille 2026–2029 on kirjattu tavoite mahdollistaa kahdesta kolmeen datakeskushanketta.

Asukkaat puolustavat lähimetsää

Kerrokantasi-kyselyn vastaajat perustelivat vastustustaan kahdella asialla: lähiluonto katoaisi, ja kaupungin sähkönkulutus kasvaisi entisestään. Tarkempaa jakaumaa vastauksista ei ole julkaistu.

Kukaan osapuolista ei ole kommentoinut asiaa julkisuudessa omalla nimellään. Asukkaiden, kaupungin virkamiesten tai hankkeen toteuttajan suoria lausuntoja ei ole Ylen jutussa eikä kaupungin julkisissa asiakirjoissa.

Helsingissä konesalit ovat tähän asti sijoittuneet huomaamattomasti olemassa oleviin rakennuksiin ja energiatuotannon alueille. Heikinlaakso on ensimmäinen kerta, kun pääkaupunkiin suunnitellaan uutta konesalia rakentamattomaan metsään ja asukkaat ehtivät sanoa siitä mielipiteensä jo ennen kuin kaupunki on päättänyt pelisäännöistä.

Kysymys koskee muitakin kuin Heikinlaakson, Jakomäen ja Suutarilan asukkaita. Kaupungin oman arvion mukaan Helsingin sähkönkulutus voi kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2024. Jokainen suuri konesali kilpailee samasta verkon kapasiteetista kuin lämpöpumput, sähköautot ja uudet asuinalueet. Kaupunki puolestaan toivoo konesalien hukkalämmöstä apua kaukolämmön tuotantoon, kun fossiilisesta energiasta luovutaan vuoteen 2040 mennessä. Hukkalämmön ja sähköliittymien jonojen taustoista kerrotaan tarkemmin AI Suomen datakeskusoppaassa.

Mitä maanantaina päätetään

Asia on kaupunginhallituksen esityslistalla kohtana 14 otsikolla "Datakeskusten sijoittumisperiaatteet Helsinkiin". Esittelijänä on kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula. Periaatteet on valmisteltu kaupunkiympäristön toimialalla, ja yhteyshenkilöinä mainitaan muun muassa maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen ja yleiskaavoitusyksikön päällikkö Heikki Salmikivi.

Sama asia on käsitelty jo kerran. Kaupunginhallitus pani sen pöydälle kesäkuussa kahdesti, ja 22. kesäkuuta se palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteluun. Palautusta ehdotti Maarit Vierunen, ja Paavo Arhinmäki kannatti. Kaupunginhallitus halusi, että energiajärjestelmän kestävyys, sähkön riittävyys sekä luonto- ja ympäristöhaittojen torjunta käsitellään selvemmin.

Uudessa esityksessä konesalilta vaaditaan riittävää sähkönsiirtokapasiteettia ja turvattua lisätuotantoa omiin tarpeisiinsa. Hukkalämpö on hyödynnettävä merkittävässä määrin. Toimijan pitää olla vakavarainen ja maineeltaan moitteeton, eikä se saa olla pakotteiden kohteena.

Heikinlaakson kannalta tärkein kohta koskee luontoa. Esityksen mukaan konesaleilla vältetään arvokkaimpia luontoalueita, päätökset perustetaan ajantasaisiin luontoselvityksiin ja maankäyttö pidetään mahdollisimman pienenä. Lisäksi melu, lämpö, liikenne ja valaistus on hallittava. Ratkaisevaa on siis se, lasketaanko Heikinlaakson metsä arvokkaimpien joukkoon. Periaatteet eivät vastaa siihen suoraan.

Lainaus kertoo, ettei kiire ole yhtä kova kuin keskustelu antaa ymmärtää. Esityksen mukaan Fingrid ja Helen Sähköverkko arvioivat jokaisen suuren hankkeen erikseen. Liittymäsopimusta ei myönnetä, jos kapasiteettia ei ole, ja konesali maksaa liityntäjohtonsa itse.

Kaupunginhallituksella on maanantaina tavalliset vaihtoehdot. Se voi hyväksyä periaatteet sellaisinaan, muuttaa niitä äänestämällä, panna asian taas pöydälle tai palauttaa sen uudelleen valmisteluun. Kokouksen esityslistalla ovat samana iltana myös ensi vuoden talousarvio ja veroprosentit, joten käsittely voi venyä.

Periaate, joka osuu itään

Esityksen viimeinen kohta on jäänyt vähälle huomiolle. Digitaalisen omavaraisuuden nimissä konesaleja ei pitäisi keskittää yhdelle alueelle tai yhdelle toimijalle. Samaan aikaan neljä viidestä tarkastellusta paikasta on kaupungin itäpuolella.

Jos periaatteet hyväksytään, Heikinlaakson asukkaat saavat käyttöönsä kaupungin oman kirjauksen, johon vedota. Hanke tarvitsisi todennäköisesti myös uuden asemakaavan, ja sen valmistelussa asukkaat pääsevät taas sanomaan sanansa. Kerrokantasi-kyselyn 800 vastaajaa olivat siis vasta ensimmäinen kierros.