Huittisiin suunnitellaan toista suurta datakeskusta. Helsinkiläinen FCDC Corp Oy haluaa rakentaa sen Raumantien välittömään läheisyyteen, ja kaavoituksen lähtökohdaksi on rajattu noin 31,5 hehtaarin alue. Se on suunnilleen 44 jalkapallokentän kokoinen.
Rakennusoikeutta suunnitellaan 120 000–190 000 kerrosneliömetriä, ja lähimmälle sähköasemalle on matkaa noin kolme kilometriä. Kaupunginhallituksen käsittelyssä oleva kaavoitussopimus on määrä hyväksyä lokakuussa, minkä jälkeen alkaa varsinainen kaavoitus. Alueviestin mukaan asemakaava on tarkoitus viedä hyväksyttäväksi viimeistään vuoden 2028 alussa.
Huittisten elinvoimajohtaja Riikka Peippo pitää hanketta merkittävänä kaupungille.
“Uusi datakeskushanke vahvistaa entisestään Huittisten asemaa suurten investointien mahdollisena sijoittumispaikkana.”
Kaupungin vahvuuksiksi Peippo mainitsee keskeisen sijainnin, uusiutuvan energian hankkeet ja sähkönsiirron kapasiteetin. Viimeksi mainittu on syy siihen, että datakeskusyhtiöt ovat löytäneet satakuntalaisen, noin 10 000 asukkaan kaupungin.
Kuka FCDC on?
FCDC Corp Oy on julkisuudessa lähes tuntematon. Patentti- ja rekisterihallituksen yritystietojen mukaan yhtiö merkittiin kaupparekisteriin joulukuussa 2023 nimellä FinCap DC Corp Oy, ja nykyinen nimi otettiin käyttöön marraskuussa 2024. Kotipaikka on Helsinki. Toimialaksi on ilmoitettu kiinteistöjen vuokraus ja hallinta.
Yhtiön omistajista ei löydy julkisesti tietoa. Investoinnin kokoa, datakeskuksen sähkötehoa tai mahdollista asiakasta ei ole myöskään kerrottu. Yhtiön maanhankinta- ja kehitysjohtaja Jaakko Leinonen kommentoi Alueviestille vain yhteistyötä: ”Olemme tyytyväisiä siihen, että yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut hyvässä hengessä.”
Fingridin sähköasema houkuttelee
Huittisissa on jo vireillä Greensky Energy Oy:n datakeskushanke. Sen suunniteltu teho on noin 250 megawattia ja investointi 200–300 miljoonaa euroa. Greensky-konserni on mukana myös Keski-Pohjanmaalla, missä pieni Halsua valmistautuu jättimäiseen datakeskukseen.
Huittisten hankkeiden taustalla on Korvenkylän sähköasema. Alueviestin 1. lokakuuta julkaiseman jutun mukaan kantaverkkoyhtiö Fingridin asemalla on tällä hetkellä merkittävästi vapaata kapasiteettia, ja sitä riittää molemmille hankkeille. Huittisten sähköaseman kautta kulkee merkittävä osa Etelä-Suomen sähköstä.
Tilanne voi silti muuttua nopeasti. Jos kulutus kasvaa muualla verkossa, Huittisten vapaa kapasiteetti pienenee. Paikallisen verkkoyhtiön Sahlillan asemille voi liittää vain muutaman megawatin kulutusta, joten suuri datakeskus on käytännössä Fingridin varassa.
Greensky Energyn Timo Kemppainen perusteli kiirettä kaupungintalolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa: ”Tilanne on se, että nämä kapasiteettimarkkinat jaetaan kahden vuoden aikana.” Hän jatkoi: ”Jos jäämme odottamaan, joku muu ottaa ne.”
FCDC:n Huittisten hanke lyhyesti
Yhtiö: FCDC Corp Oy (entinen FinCap DC Corp Oy), Helsinki.
Kaavoituksessa käytetty mitta, joka kertoo, kuinka paljon alueelle saa rakentaa. Siihen lasketaan rakennusten kaikkien kerrosten pinta-ala yhteensä, joten se ei ole sama asia kuin maapohjan koko.
Kantaverkko
Suomen sähköjärjestelmän runko eli suurjännitteiset voimajohdot, joilla sähkö siirretään voimalaitoksilta eri puolille maata. Sitä ylläpitää Fingrid, ja suuret sähkönkäyttäjät, kuten datakeskukset, tarvitsevat liittymän suoraan siihen.
Kaavoitussopimus
Kunnan ja maanomistajan tai yrityksen välinen sopimus, jossa sovitaan kaavan laatimisesta ja sen kustannuksista ennen varsinaista kaavoitusta. Siihen voidaan kirjata myös ehtoja, joita yrityksen pitää noudattaa.
Vesi ja lämpö ovat yhä auki
FCDC:n hankkeen osalta asukkaan kannalta tärkeimmät kysymykset ovat vielä vailla vastausta. Julkisuudessa ei ole kerrottu, kuinka suurta sähköliittymää yhtiö hakee, paljonko datakeskus käyttäisi vettä jäähdytykseen tai mihin sen hukkalämpö ohjattaisiin. Huittisten kaupunki ei ole kertonut näistä julkisesti. Vastaukset pitäisi saada viimeistään asemakaavaa laadittaessa.
Hukkalämmön hyödyntäminen ei ole pienessä kaupungissa yksinkertaista. Greensky-hankkeen esittelyssä Projoplan Petri Tuormala muistutti, että datakeskuksen lämpö on ”noin 35–60-asteista, joten se ei sellaisenaan riitä kaukolämmön tarpeisiin”. Kaukolämpöverkkoon syötettävä lämpö on nostettava lämpöpumpuilla, ja se maksaa. Kesäkuussa puhuttiin myös siitä, että lämpö voisi houkutella alueelle elintarviketeollisuutta, kasvihuoneita tai kuivaamoja.
Työpaikkoja syntyisi sekä rakennus- että käyttövaiheessa, mutta FCDC ei ole esittänyt lukuja. Greensky-hankkeen yhteydessä kesäkuussa esitetyn nyrkkisäännön mukaan 100 megawatin datakeskus työllistää suoraan 50–100 ihmistä ja välillisesti 500–1 000. Rakentaminen työllistää eniten, valmis konesali selvästi vähemmän.
Kaupungin kassaan suurin suora tulo on yleensä kiinteistövero. Laajoista ja kalliista konesalirakennuksista kertyvä vero voi olla pienen kaupungin budjetissa tuntuva erä. Yhteisöveroa kunta saa vain siinä suhteessa kuin yhtiöllä on paikkakunnalla toimintaa ja henkilöstöä, joten vähän työllistävästä konesalista sitä kertyy niukasti.
Maisemassa 120 000–190 000 kerrosneliömetriä tarkoittaa laajoja hallirakennuksia, sähköasemaa ja voimajohtoja. Tarkemmat vaikutukset selviävät vasta kaavaa laadittaessa, ja kun kaavaluonnos asetetaan nähtäville, asukkaat voivat jättää siitä mielipiteensä.
Huittinen ei ole lounaisessa Suomessa ainoa. Uudessakaupungissa on vireillä Olana Energyn ja Regant Oy:n datakeskushanke. Muita hankkeita eri puolilta maata on koottu AI Suomen datakeskuskatsaukseen.
Huittisten neuvotteluasema on nyt vahvimmillaan. Kaupungilla on vapaata kantaverkkokapasiteettia, jota yhtiöt haluavat, ja Kemppaisen mukaan aikaa on kaksi vuotta. Lokakuun päätöksessä ratkeaa, kirjaako kaupunki kaavoitussopimukseen ehtoja esimerkiksi lämmön hyödyntämisestä, kun sillä on vielä painoarvoa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
