Lestijärventien varressa, noin 13 kilometriä Halsuan taajamasta itään, on loma-asunto. Kaavoitusasiakirjojen mukaan se on noin 140 metrin päässä alueesta, jolle kunta kaavoittaa datakeskusta. Lähin vakituinen asuintalo on noin kilometrin päässä pohjoiskoillisessa. Muuten ympärillä on enimmäkseen talousmetsää.
Alue on kooltaan noin 185 hehtaaria, ja se sijaitsee seututien 751 läheisyydessä Kettukankaalla. Ylen mukaan alueelle on kaavailtu 250–500 megawatin datakeskusta sivutoimintoineen. Lestijärventien teollisuusalueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 27.8.–28.9.2026. Halsuan kunnanhallitus käsitteli sen nähtäville asettamisen 17. elokuuta.
Hanketta vetää Halsua Data Center Oy, joka Keskipohjanmaa-lehden mukaan kuuluu Greensky-konserniin. Kunta päätti käynnistää kaavoituksen jo kesäkuussa. Keskipohjanmaan mukaan yhtiö tavoittelee alueelle kansainvälisen mittaluokan datakeskusta.
Magneettina sähköasema
Syy siihen, että näin suurta laitosta kaavaillaan reilun tuhannen asukkaan kuntaan, on kantaverkossa. Fingrid suunnittelee Halsuaan Lakeuslinjan 400 kilovoltin sähköasemaa, ja asemalta rakennettaisiin voimajohto Ullavan asemalle. Sähköaseman alueen kaavasuunnitelma asetettiin nähtäville samaan aikaan datakeskusalueen kanssa. Aluetta varataan yli kymmenen neliökilometriä.
Halsuasta on tulossa energiasolmu. Kunnan ilmoitustaululla on syyskuulta myös YVA-kuulutus Tuohimaa-Riutanmaan tuulivoimahankkeesta, jonka sähkö siirrettäisiin 400 kilovoltin voimajohtoa pitkin. Datakeskus hakeutuu sinne, missä iso sähköliittymä on tulossa, ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima tuottaa sähköä samalle alueelle.
Asetelma on erilainen kuin Pohjois-Karjalassa. Kontiolahdella kolme datakeskushanketta odottaa Fingridin voimajohtoa, jonka on määrä valmistua vasta 2030-luvulla. Fingrid puolestaan haluaa ensin tietää, keitä suuria sähkönkäyttäjiä linjalle on tulossa. Halsuassa sähköasema on jo kaavoituksessa, ja datakeskus kaavoitetaan sen viereen.
Kuinka paljon on 500 megawattia?
Jos 500 megawatin datakeskus toimisi täydellä teholla ympäri vuoden, se kuluttaisi noin 4,4 terawattituntia sähköä vuodessa. Se on noin 5,5 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta vuonna 2024 (79,9 TWh). Kaavan alarajalla, 250 megawatilla, osuus olisi noin 2,7 prosenttia. Datakeskukset käyvät lähes tauotta, joten täyden tehon oletus on suuntaa antava yläraja eikä tarkka ennuste.
Yksi hanke pitkässä jonossa
Halsua ei ole ainoa. Datakeskushankkeiden kansallisessa rekisterissä on 185 hanketta sadassa kunnassa. Niistä 109 hankkeelle on ilmoitettu IT-teho, ja niiden yhteenlaskettu teho on 13 190–13 816 megawattia. Rekisterin arvion mukaan kaikki hankkeet yhdessä kuluttaisivat 32,7–41,9 terawattituntia vuodessa, eli 41–52 prosenttia Suomen vuoden 2024 sähköntuotannosta.
Kaikkia näitä ei rakenneta. Luvut näyttävät silti, kuinka suuri kilpailu kantaverkon liittymistä käydään. Halsuan hanke on noin neljä prosenttia koko jonon tehosta. Laajemman kuvan suomalaisista hankkeista kokoaa AI Suomen datakeskusten pilarisivu.
Halsualaisille kyse on muustakin kuin sähköstä. Rakentuessaan datakeskus toisi kunnalle kiinteistöveroa ja rakennusaikaisia töitä. Toisaalta se muuttaisi 185 hehtaaria metsää teollisuusalueeksi, ja sen vieressä kaavoitetaan yli kymmenen neliökilometrin sähköasema-alue. Muutos näkyy maisemassa, liikenteessä ja maanomistajien arjessa riippumatta siitä, rakennetaanko laitos lopulta 250 vai 500 megawatin kokoisena.
Hukkalämmölle ei ole julkista suunnitelmaa
Datakeskuksen sähköstä lähes kaikki muuttuu lämmöksi. Julkisissa aineistoissa ei kerrota, minne Halsuan laitoksen lämpö on tarkoitus ohjata. Ylen ja Keskipohjanmaan jutuissa asiaa ei käsitellä, eikä datakeskusrekisterin hanketiedoissa ole mainintaa lämmön hyödyntämisestä.
Kunnan kaukolämmöstä vastaa Halsuan Energia Oy, jolla on lämpölaitokset kirkonkylässä ja Syrjälässä. Verkko on mitoitettu pienen kunnan taajamien tarpeisiin, eikä se pystyisi ottamaan vastaan kuin murto-osan satojen megawattien laitoksen lämmöstä. Lisäksi alue on 13 kilometrin päässä taajamasta. Ilman lähelle tulevaa lämpöä käyttävää teollisuutta, esimerkiksi kasvihuoneita tai kuivaamoja, suurin osa lämmöstä päätyisi todennäköisesti ilmaan.
Suoria kommentteja ei ole saatavilla. Kunta, hankeyhtiö, Fingrid ja alueen asukkaat eivät ole kommentoineet hanketta julkisuudessa AI Suomen käytössä olleissa lähteissä, eikä Keskipohjanmaan tai Ylen jutuissa ole haastateltu ketään.
Mitä emme tiedä
Kukaan ei ole julkisesti kertonut, onko Halsua Data Center Oy:llä sähköliittymäsopimusta tai varausta Fingridin kanssa, eikä Lakeuslinjan Halsuan aseman valmistumisvuotta ole julkaistu. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ei ollut enää kunnan kuulutussivulla nähtävilläolon päätyttyä, joten sen sisällöstä kerrotaan Ylen ja datakeskusrekisterin tietojen perusteella.
Julkisuudessa ei ole myöskään kerrottu hankkeen investoinnin suuruutta, rakentamisen aikataulua, työpaikkamäärää tai suunnitelmaa hukkalämmön hyödyntämisestä. Emme tiedä, onko asukkailta tullut kaavasta mielipiteitä nähtävilläolon aikana. Näitä tietoja pitää kysyä Halsuan kunnalta, Halsua Data Center Oy:ltä ja Fingridiltä.
