Liiketoiminta

Huang myönsi: Nvidia luovutti Kiinan Huaweille

95 prosentista nollaan kolmessa vuodessa – ja Suomi jää kahden pinon väliin.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Huang myönsi: Nvidia luovutti Kiinan Huaweille
Kuva: Maurizio Pesce / CC BY 2.0

Huang myönsi vihdoin sen, minkä luvut näyttivät

Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang myönsi CNBC:n haastattelussa toukokuun 21. päivänä sen, minkä yhtiön Kiinan-luvut ovat jo vuoden ajan kertoneet. Nvidia on pitkälti luovuttanut Kiinan tekoälypiirimarkkinan Huaweille. Vielä kolme vuotta sitten yhdysvaltalaisyhtiön osuus oli noin 95 prosenttia, nyt nolla.

Sanat ovat poikkeuksellisia. Huang on aiemmin vastustanut Yhdysvaltojen vientirajoituspolitiikkaa juuri sillä argumentilla, että rajoitukset eivät pysäytä Kiinaa vaan rakentavat sille kotimaisen vaihtoehdon. Nyt hän kertoi sijoittajille, ettei Kiinasta kannata odottaa enää tuottoa: ohjeistus on käytännössä nolla.

“Huawei on hyvin, hyvin vahva. Heillä oli ennätysvuosi ja edessä todennäköisesti vielä huikeampi vuosi. Paikallinen piiriyritysten ekosysteemi pärjää hyvin, koska olemme tyhjentäneet markkinan.”

— Jensen Huang, Nvidian toimitusjohtaja, CNBC 21.5.2026

Mittakaava paljastaa, että luovutus on aito

Kiina vastasi parhaimmillaan noin 20 prosentista Nvidian datakeskusliikevaihdosta. Samaan aikaan kun yhtiön kokonaisliikevaihto kasvoi viimeisellä neljänneksellä 85 prosenttia 81,6 miljardiin dollariin, Kiinan osuus on käytännössä haihtunut. Huang pyysi sijoittajia olemaan odottamatta mitään Kiinan-myyntilupien suhteen.

Huawei nostaa toisesta päästä. Yhtiön tekoälypiirien myynti oli 7,5 miljardia dollaria vuonna 2025, ja analyytikot arvioivat sen nousevan 12 miljardiin tänä vuonna. Maaliskuussa massatuotantoon mennyt Ascend 950PR sai isot tilaukset suurilta kiinalaisilta teknologiayhtiöiltä. Koko Kiinan kotimainen tekoälypiirimarkkina on kasvanut alle kolmessa vuodessa 30–35 miljardin dollarin kokoiseksi.

Huawei-pino on enemmän kuin yksi piiri

Ascend-prosessorien rinnalle on rakennettu kaksi ohjelmistokerrosta, joiden tehtävänä on irrottaa kiinalaiset kehittäjät länsivaihtoehdoista. CANN (Compute Architecture for Neural Networks) on Huawein vastine Nvidian CUDAlle: matalan tason ohjelmointiympäristö, joka kytkee mallit suoraan piiriin. MindSpore on korkeamman tason kehys, joka asettuu PyTorchin paikalle.

Huawein päätös avata CANNin lähdekoodi viime vuonna ei ollut hyväntekeväisyyttä vaan strategiaa. Ilman avoimia työkaluja Ascendin käyttöönotto pysyy kankeana, ja kehittäjät ovat valitelleet ekosysteemin epävakautta. Avointen rajapintojen myötä kynnys laskee, ja Pekingin ohjeet kotimaisten pilvialustojen siirtymisestä Ascendiin saavat aitoa pohjaa.

Konkreettisin näyttö syntyi helmikuussa, kun kiinalainen Zhipu AI julkisti GLM-5-kielimallinsa. Frontier-luokan malli koulutettiin alusta loppuun Huawein piireillä MindSporen päälle, ilman ainuttakaan Nvidia-prosessoria. Vielä vuosi sitten tätä pidettiin epärealistisena.

Suomelle valinta tehdään Washingtonissa, ei Espoossa

Suomalaisille yrityksille kysymys ei ole tekninen vaan geopoliittinen. Niin kauan kuin yritys toimii Yhdysvaltojen vaikutuspiirissä, Washingtonin vientilistat määräävät, mitä laitteita saa myydä ja kenelle. Espoossa ei valita, kumpi pino tulee palvelinsaliin – sen valitsee se markkina, johon yritys haluaa myydä.

Tämä on käytännön kysymys jokaiselle suomalaiselle ohjelmistotalolle, joka miettii Kiinan-vientiä. Jos asiakas haluaa pyörittää mallia paikallisessa pilvessä, vastaus on yhä useammin Ascend ja MindSpore, ei H100 ja PyTorch. Siirtymä ei näy yhdessä neljänneksessä, mutta se näkyy viiden vuoden tilauskannassa. Sama koskee suomalaisia konsultteja ja integraattoreita: osaamispääoma rakentuu sille pinolle, jota asiakkaat käyttävät, eikä CUDA-osaaminen siirry Ascendiin ilmaiseksi.

Eurooppalainen vaihtoehto syntyy hitaammin kuin tarvitsisi

Ranskalainen SiPearl julkisti toukokuussa Rhea1-suorittimensa, jossa on 80 Arm Neoverse V1 -ydintä ja 61 miljardia transistoria. Yhtiö liittoutui samalla espanjalaisen Semidynamicsin kanssa rakentaakseen eurooppalaisen sovereign-luokan tekoälyräkin, jossa SiPearlin tuleva Rhea2 hoitaa orkestroinnin ja Semidynamicsin RISC-V-kiihdyttimet AI-kuormat. EU:n gigafactory-hankkeiden joukossa on energiatehokkaisiin prosessoreihin erikoistuneita kompetensseja Saksan, Alankomaiden ja Suomen kesken – Suomi on listalla, mutta listalla oleminen ei ole sama asia kuin oman pinon rakentaminen.

95 % → 0 %↓

Nvidian Kiinan markkinaosuus 3 vuodessa

12 mrd $↑

Huawein piirien myynti 2026e

30–35 mrd $↑

Kiinan kotimainen piirimarkkina

20 %

Kiinan huippuosuus Nvidian datakeskuksesta

CNBC, Digit.in, Nvidian neljännesvuosiraportti

Sanasto

CUDA
Nvidian ohjelmistoalusta, jolla tekoälymalleja ajetaan sen näytönohjaimilla. CUDA on käytännössä ollut alan standardi yli vuosikymmenen ajan.
Frontier-malli
Tekoälyalan kärkimallien luokka – suurimmat ja kyvykkäimmät kielimallit, joita maailmassa on käytössä, kuten GPT-5 tai Claude Sonnet 4.6.
Pino (stack)
Teknologiakerrosten kokonaisuus: piiri, ohjelmointiympäristö ja kehys, jotka toimivat yhdessä. Esimerkiksi Nvidia + CUDA + PyTorch muodostavat yhden pinon.

Yhtä pinoa ei enää ole

Huangin myöntö on toimialalle hetki, joka kannattaa merkitä muistiin. Kun Nvidian toimitusjohtaja, jonka liiketoiminta on rakennettu globaalin ekosysteemin varaan, sanoo julkisesti vetäytyvänsä yhdestä maailman suurimmista markkinoista, kyseessä ei ole strateginen valinta vaan tunnustus. Vientirajoitukset eivät hidastaneet Kiinaa, ne pakottivat sen rakentamaan oman pinon. Sen jälkeen kysymys siitä, kummalla puolella suomalainen toimija on, ei katoa edes silloin, kun se yritetään välttää.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  3. 3Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  4. 4Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä
  5. 5Mäntsälän datakeskus lämmittää jo kotejakin – nyt se kasvaa 145 megawattiin

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.