Kiinan 295 miljardin AI-verkko sulkee Nvidian ulos

Pekingin 295 miljardin laskutoimitus

Bloomberg vuoti 9. kesäkuuta tiedot, joiden mukaan Kiinan NDRC eli kansallinen kehitys- ja uudistuskomissio viimeistelee viisivuotista laskentastrategiaa. Hintalappu on 2 biljoonaa juania, dollareissa noin 295 miljardia. Tavoite on rakentaa kansallinen tekoälyn laskentaverkosto, jossa eri puolille maata levitettyjen keskittymien välillä siirretään dataa joustavasti.

Suunnitelma sitoo paikallisia toimittajia tiukasti. Huawei ja muut kotimaiset piirivalmistajat saavat vähintään 80 prosentin osuuden AI-siruista ja kytkentälaitteista. Käytännössä Nvidia ja AMD jäävät julkisen rahoituksen ulkopuolelle lähes kokonaan. Operatiivisen vastuun ottavat valtionyhtiöt China Mobile ja China Telecom.

Summa ei sisällä yksityisten jättien Alibaban ja Tencentin omia datakeskusinvestointeja. Jos sähköverkon vahvistaminen ja runkoyhteydet lasketaan mukaan, Pekingin sitoutuminen voi nousta jopa 5 biljoonaan juaniin. Se on luokkaa 730 miljardia dollaria, suuruusluokaltaan Suomen vuotuisen bruttokansantuotteen kaksinkertainen arvo.

Kolme blokkia, kolme strategiaa

Vertailu Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan paljastaa, miksi luvut ovat poikkeuksellisia. OpenAI:n, Oraclen ja SoftBankin Stargate-hanke pyrkii nelivuotisella aikataululla 500 miljardin dollarin investointeihin ja noin 10 gigawatin laskentakapasiteettiin. Stargate keskittyy Yhdysvaltoihin ja toimii kaupallisin sopimuksin, ei valtion ohjaamana.

EU lähestyy asiaa pienemmin ja virkamiestyönä. AI Gigafactory -aloitteen budjetti on 20 miljardia euroa, vaikka komission tavoittelema kokonaismobilisaatio on 200 miljardia. Brysselin haastetta korostaa, että hakemuksia odotetaan vasta vuoden 2026 toisella puoliskolla.

Kun Kiinan 295 miljardia asetetaan Yhdysvaltain Stargatea vastaan, summat ovat samaa kertaluokkaa. EU:n 20 miljardia putoaa neljään prosenttiin näistä mittakaavoista. Kiinan etu on poliittinen yhtenäisyys ja kotimainen toimitusketju, Yhdysvaltain etu on pääomamarkkinoiden tehot, ja eurooppalaiset taistelevat hajautuneilla sähkömarkkinoilla.

Suomen sähkö, kylmä ilma ja toinen totuus

Pohjoismaisten datakeskusten myyntipuhe on rakennettu kahden vahvuuden varaan: edullisen vihreän sähkön ja jäähdytystä helpottavan kylmän ilman. Microsoft ilmoitti huhtikuussa 2026 Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin datakeskusalueen toisen vaiheen rakentamispäätöksestä. Rakentaminen työllistää tällä hetkellä yli 3 500 henkilöä, ja kesäkuussa luku nousee 4 500:aan. Huippuaikana hanke työllistää 7 500 ihmistä.

Google laajensi Haminan kampusta toukokuussa 2024 miljardin euron investoinnilla. Se oli kampuksen seitsemäs laajennusvaihe. Ouluun nousee samanaikaisesti Campus Oulu, jonka rakentavat Glesys ja Trevian entisille Nokian tiloille. Ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2026 noin 8 megawatin kapasiteetilla, ja pitkän aikavälin potentiaali on jopa 300 megawattia.

Suomessa on yhteensä 25 uutta datakeskushanketta vireillä, ja julkisesti ilmoitettu investointiarvo ylittää 10 miljardia euroa. Yhteenlaskettu lisäkapasiteetti vuoteen 2029 mennessä on 2 800 megawattia. Numerot ovat kuitenkin Aasian rinnalla pieniä. Kiinan 295 miljardin dollarin paketti vastaa karkeasti 27-kertaista summaa verrattuna Suomen koko datakeskusputken julkiseen investointiarvoon.

Miksi tällä on väliä Suomessa

Tavalliselle suomalaiselle Kiinan suunnitelma vaikuttaa kaukaiselta, mutta kytkentöjä on kolme. Ensiksi sähkönkulutus. Datakeskukset tarvitsevat valtavasti energiaa, ja Pohjoismaiden sähköhinta määräytyy yhä enemmän kysynnän mukaan. Kun Aasian rakentaminen kiihtyy ja Pohjois-Suomeen suunnitellaan uusia kampuksia, sähköpörssin kuvio voi muuttua nopeasti.

Toiseksi työpaikat. Microsoftin Espoon työmaa on jo nyt yksi pääkaupunkiseudun suurimmista rakennustyömaista. Jos Aasian rakennushuuma vetää investointivirtoja itään, Suomen pitää erottua jollain muulla kuin pelkällä kylmällä säällä. Vihreän sähkön takuu ja tietoliikenneyhteydet ovat valttikortteja, mutta niitä pitää myydä aktiivisesti.

Kolmas kysymys koskee ohjelmistoalaa. Suomalaiset tekoäly-yritykset käyttävät pääosin yhdysvaltalaisia pilviä. Jos Kiinan markkinasta tulee teknologisesti suljettu siilo, vientimahdollisuudet sinne kapenevat. Euroopan oma laskentakapasiteetti voi houkutella sovelluskehittäjiä takaisin lähemmäs kotimaita.

Pekingin yhtälö ei ole helppo

Kiinan suunnitelmassa on kaksi avointa kysymystä. Pystyykö Huawei skaalaamaan tuotantonsa riittämään kotimaiselle 80 prosentin kiintiölle, kun ASML:n EUV-kalusto pysyy vientikiellossa? Toinen kysymys koskee energiaa. Kiinan sähköverkko on jo nyt kuormittunut, ja viiden biljoonan juanin haarukka pitää sisällään massiivisia siirtolinjainvestointeja.

Suomalaiselle teollisuudelle viesti on silti selvä. Kun Peking laittaa 295 miljardia liikkeelle yhdellä päätöksellä, suomalaisten datakeskushankkeiden kilpailuetu rakennetaan toimitusvarmuudella, sähkön pitkillä sopimuksilla ja sillä, että vihreää energiaa on oikeasti saatavilla – ei vain markkinointimateriaalissa.