Intel hyppäsi Muskin siruimperiumiin

25 miljardia ja yksi terawatti

Intel ilmoitti maanantaina liittyvänsä Elon Muskin TeraFab-hankkeeseen Austinissa, Texasissa. Kyseessä on maailman suurimmaksi kaavailtu tekoälysirutehdas, jonka hintalappu liikkuu 25 miljardista jopa 45 miljardiin dollariin Morgan Stanleyn arvion mukaan.

Tehtaan tavoite on poikkeuksellisen kunnianhimoinen: yksi terawatti laskentakapasiteettia vuodessa. Terawatti on tuhat gigawattia, enemmän kuin minkään yksittäisen konesalin kapasiteetti maailmassa. TeraFab ei ole pelkkä tehdas vaan integroitu kokonaisuus, joka yhdistää sirujen suunnittelun, valmistuksen, muistituotannon ja edistyneen pakkauksen saman katon alle.

Tehdas nousee Giga Texasin pohjoiskampukselle, Teslan jättitehtaan naapuriin. Tesla, SpaceX ja xAI ovat hankkeen ankkuriasiakkaat. Siruja valmistetaan Teslan autonomisen ajamisen AI5- ja AI6-prosessoreille, Optimus-humanoidirobottien ohjausjärjestelmille, SpaceX:n satelliittien säteilynkestäville siruille sekä xAI:n konesalien tekoälylaskentaan.

Musk on rakentanut ekosysteemin, joka nielee siruja ennennäkemättömiä määriä. Teslan autonominen ajaminen vaatii räätälöityjä AI-siruja jokaiseen ajoneuvoon, Optimus-robottien tuotannon skaalaus moninkertaistaa tarpeen, ja xAI:n konesalit kilpailevat OpenAI:n ja Googlen kanssa raakasta laskentatehosta. Yhdellekään yksittäiselle toimijalle ei ole koskaan kertynyt näin suurta sirujen tarvetta.

Intelin viimeinen kortti

Intel Foundry Services teki vuonna 2025 operatiivista tappiota 10,3 miljardia dollaria. Viimeisen neljänneksen tappio oli yksinään 2,5 miljardia, ja operatiivinen marginaali painui noin 50 prosenttia miinukselle. Luvut kertovat karua kieltä siitä, kuinka vaikeaa kilpailu TSMC:tä ja Samsungia vastaan on ollut.

Erityisen paljastavaa on ulkoisten asiakkaiden osuus. Intel Foundryn 17,8 miljardin dollarin liikevaihdosta peräti 17,5 miljardia tuli yhtiön omasta sisäisestä tarpeesta. Ulkoisilta asiakkailta kertyi vain 222 miljoonaa dollaria. TeraFab tarjoaisi juuri sitä, mitä Intel kipeimmin tarvitsee: suuren, pitkäaikaisen ulkoisen asiakkaan.

Intel tuo hankkeeseen 18A-prosessiteknologiansa, jolla se pyrkii haastamaan TSMC:n ja Samsungin edistyneimmät valmistusprosessit. Jos 18A toimii lupaustensa mukaisesti, sopimus voi osoittaa markkinoille, että Intelillä on yhä kyky kilpailla maailman kärjessä. Jos ei, miljarditappiot syvenevät entisestään.

Intel totesi tiedotteessaan, että yhtiön kyky suunnitella, valmistaa ja paketoida suorituskykyisiä siruja mittakaavassa auttaa nopeuttamaan TeraFabin tavoitetta. Käytännössä TeraFab on pitkälti Intelin valmistusyksikön laajennus, jonka ankkurina toimivat Muskin yritykset.

Muskin siruimperium laajenee

Musk ei laita kaikkea yhden kortin varaan. Teslalla on ennestään 16,5 miljardin dollarin sopimus Samsungin kanssa AI6-sirujen valmistuksesta sekä pitkäaikaiset TSMC-kumppanuudet. TeraFab on kolmas jalka, joka vähentää riippuvuutta aasialaisista valmistajista ja tuo tuotantoa Yhdysvaltojen maaperälle.

Geopoliittinen ulottuvuus on selvä. Yhdysvaltojen CHIPS Act on ohjannut kymmeniä miljardeja kotimaiseen sirutuotantoon, mutta valtaosa maailman edistyneimmistä siruista valmistetaan edelleen Taiwanissa ja Etelä-Koreassa. TeraFab keskittäisi merkittävän osan yhdysvaltalaisesta tekoälylaskennasta yhden henkilön hallitsemaan ekosysteemiin.

Musk hallitsee sekä kysyntäpuolta (Tesla, SpaceX, xAI) että vaikuttaa nyt tarjontapuoleen. Kun sama henkilö ohjaa asiakasyrityksiä ja tehtaan strategiaa, syntyy rakenne, jota kilpailuviranomaiset joutuvat arvioimaan tarkkaan. Yhdysvaltain siruvalmistuksen keskittyminen yhden ekosysteemin alle on riski, jonka päättäjien on punnittava huolellisesti.

Suomi ja puolijohdepeli

Suomessa TeraFabin kaltaiset megahankkeet tuntuvat etäisiltä, mutta ne vaikuttavat suoraan kotimaiseen teollisuuteen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan Suomessa toimii noin 90 puolijohdealan yritystä, jotka työllistävät 7 000 ihmistä ja kerryttävät yhteensä noin 1,6 miljardia euroa liikevaihtoa. Chips from the North -strategia tavoittelee alan kolminkertaista kasvua 5–6 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä.

Suomalaisten ei kannata kilpailla mittakaavassa. Sen sijaan erikoistuminen anturiteknologiaan, fotoniikkaan ja kvanttilaskentaan tarjoaa paikan globaalissa arvoketjussa, jossa TeraFabin kaltaiset jättihankkeet tarvitsevat komponenttitoimittajia. Piikiekkovalmistaja Okmetic on esimerkki yrityksestä, jonka raaka-aineen kysyntä kasvaa jokaisen uuden megatehtaan myötä.

Intelin ja Muskin liitto kertoo kahdesta toimijasta, jotka tarvitsevat toisiaan eri syistä. Intel tarvitsee asiakkaita, Musk tarvitsee valmistuskapasiteettia. Kumpi hyötyy enemmän, selviää vasta kun ensimmäiset sirut rullaavat linjalta.