Jos työpaikallasi on tänä vuonna puhuttu tekoälystä, olet luultavasti kuullut kaksi tarinaa. Toisessa kone hoitaa rutiinit ja ihmiset siirtyvät vaativampiin tehtäviin. Toisessa seuraava muutosneuvottelu perustellaan tehokkuudella.
Torstaina julkaistu Azetsin yritysbarometri asettuu näkyvästi ensimmäisen puolelle. Kyselyyn vastanneista suomalaisista yritysjohtajista 48 prosenttia odottaa oman yrityksensä henkilöstömäärän kasvavan tekoälyn myötä lähivuosina. Laskua odottaa 17 prosenttia. Ero on iso.
Ennen kuin luvun ottaa lohdutukseksi, kannattaa katsoa, mistä se on peräisin.
“Suomalaisyritykset ovat ottaneet tekoälyn käyttöön ripeästi juuri siellä, missä sen hyöty on konkreettisin: talouden ennustamisessa ja päätöksenteon tukena. On rohkaisevaa, että kehitys näkyy myös työllisyysodotuksissa myönteisenä, tekoäly nähdään Suomessa ennemmin osaamisen vahvistajana kuin uhkana.”
Odotus ei ole mittaus
Barometri on Azetsin oma, ja Azets myy taloushallinnon palveluita. Kysely tehtiin yhdessä Reputation Leaders -tutkimusyhtiön kanssa heinä-elokuussa 2026, ja siihen vastasi 1 400 johtajaa kuudessa maassa. Suomesta vastaajia oli 208. Se on pieni joukko, jos luvusta puhutaan koko maan työllisyyden suuntana.
Tärkeämpi varaus koskee kysymyksen luonnetta. Se 48 prosenttia ei ole palkannut ketään. Vastaajat arvioivat, mihin suuntaan heidän oma väkimääränsä kehittyy, ja arvio on mielipide tulevasta. Kukaan ei joudu myöhemmin vastaamaan siitä, osuiko se oikeaan.
Samassa tiedotteessa on toinen luku, joka mittaa jo tapahtunutta. Suomalaisvastaajista 27 prosenttia kertoo vähentäneensä henkilöstöä. Uudelleen kouluttanut on 55 prosenttia, uusiin tehtäviin ihmisiä on siirtänyt 43 prosenttia ja tekoälyyn liittyviin rooleihin on palkannut 48 prosenttia. Toteutuneissa toimissa vähentäminen on siis jo mukana reilulla neljänneksellä yrityksistä.
Mistä luvut ovat
Barometrin kaikki prosenttiluvut ovat peräisin yhdestä lähteestä, Azetsin omasta tiedotteesta. Riippumatonta vahvistusta niille ei ole saatavilla, koska aineistoa ei ole julkaistu. Jutun suomalaiset makroluvut on tarkistettu erikseen Tilastokeskuksesta 17.9.2026 kello 11.
Mitä ne uudet roolit oikeastaan ovat?
Tiedote ei kerro, millaisiin tehtäviin se 48 prosenttia on palkannut. Ilmaus venyy tarkoittamaan hyvin erilaisia töitä.
Osa on aidosti uutta osaamista: datan käsittelyä, mallien käyttöönottoa, tietoturvaa ja hankintaa. Osa on vanhaa työtä uudella nimellä, esimerkiksi prosessien kuvaamista ja laadunvalvontaa, joka nyt kohdistuu koneen tuottamaan aineistoon. Ja osa on työtä, jota syntyy vain siksi että käyttöönotto on kesken: joku tarkistaa, mitä malli väitti, ja korjaa sen ennen kuin asiakas näkee.
Viimeinen ryhmä on työntekijän kannalta kiinnostavin, koska se katoaa jos tekniikka paranee. Rooleja syntyy nyt varmasti. Epäselvempää on, ovatko ne olemassa vielä kolmen vuoden päästä, ja kysymykseen ei barometrista saa vastausta.
Vastakkainen tarina samasta maasta
AI Suomi kertoi aiemmin tutkimuksesta, jonka mukaan tekoäly ei niinkään irtisano nuoria vaan jättää heidät palkkaamatta, koska sisääntuloportaan tehtävät automatisoituvat ensin (aisuomi.fi/artikkelit/tekoaly-ei-irtisano-nuoria-se-jattaa-palkkaamatta). Havainnot eivät ole toistensa vastakohtia niin suoraan kuin äkkiseltään näyttää. Yritys voi kasvattaa henkilöstöään ja samalla lakata palkkaamasta vastavalmistuneita.
Barometrin rinnalle kannattaa nostaa lukuja, jotka eivät ole kenenkään odotuksia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysasteen trendi oli heinäkuussa 2026 10,5 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 76,4 prosenttia. Azetsin kysely kerättiin juuri noina viikkoina. Optimismi mitattiin siis tilanteessa, jossa työttömiä on paljon.
Toinen kotimainen tarkistus koskee sitä, ketä barometri edustaa. Tilastokeskuksen mukaan tekoälyteknologioita käytti 38 prosenttia suomalaisyrityksistä vuonna 2025. Barometrin maailma, jossa 78 prosenttia johtajista ennustaa taloutta tekoälyn tuella, on siis kokoluokaltaan isompien yritysten maailma. Pienessä rakennusliikkeessä tai hoivakodissa keskustelu käydään toisin sanoin.
Kestääkö optimismi ensimmäisen taantuman?
Tavallisen palkansaajan kannalta barometrin tärkein luku ei ole 48. Se on 55. Yli puolet suomalaisyrityksistä kertoo jo kouluttaneensa henkilöstöään uudelleen, eli uudelleenkoulutus on yleisempää kuin palkkaaminen ja selvästi yleisempää kuin vähentäminen. Käytännössä se tarkoittaa, että oman työn sisältö muuttuu, vaikka nimike ja työsopimus pysyisivät ennallaan. Muutos tulee koulutuspäivän kutsuna, ei yt-kirjeenä.
Palkkausaikeet ovat herkkiä. Ne tehdään hyvinä aikoina ja perutaan huonoina, eikä perumisesta tarvitse tiedottaa kenellekään. Vähennykset sen sijaan jäävät voimaan. Jos kysyntä notkahtaa ensi vuonna, tekoäly tarjoaa valmiin perustelun sille, miksi eläkkeelle jäävän tilalle ei oteta ketään.
“Datan perusteella suomalaisyritykset ovat löytäneet tekoälystä kumppanin, ei kilpailijan. Kun yrityksistä lähes puolet odottaa henkilöstömäärän kasvavan ja vain reilu neljännes on vähentänyt väkeä, puhe tekoälystä työn viejänä ei ole yksiselitteinen. Tekoäly ei korvaa asiantuntemusta, vaan vahvistaa sitä.”
Nikkasen vertailu kertoo samalla, miten lukua luetaan yrityksen sisällä: kasvuodotus rinnastetaan toteutuneeseen vähennykseen, vaikka toinen on arvio ja toinen tapahtunut asia. Kyselyn kaltainen mittari kertoo ennen kaikkea sen, mitä johtajat uskaltavat tällä hetkellä sanoa ääneen. Ilmapiirimittarina se on kiinnostava, työllisyysennusteena vasta raakadataa.
Barometri tehdään neljännesvuosittain, joten seuraava mittaus osuu loppuvuoteen. Silloin kannattaa katsoa yhtä asiaa: onko toteutuneita palkkauksia enemmän kuin nyt, vai onko kasvanut vain odotus. Jos vain odotus liikkuu, kyse on mielialasta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
