Suomalaiset hyväksyvät datakeskukset – yhdellä ehdolla

Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo turvautui tähtitieteeseen, kun hän kommentoi 15. syyskuuta julkaistua kyselyä. ”Tähdet ovat Suomessa Googlelle oikeassa asennossa. Nyt yrityksen pitää lunastaa lupauksensa sähkön suhteen”, Tiessalo sanoi ajatuspajan tiedotteessa.

Kyselyn ydinluku on 72 prosenttia. Niin moni suomalainen suhtautuu datakeskusten rakentamiseen myönteisesti, jos rakentaja investoi samalla sähköntuotantoon ja energiainfrastruktuuriin. Ehto ei ole lukijan lisäys. Se on kysymyksessä sisällä.

Toivo kytkee tuloksen suoraan Googleen. Yhtiö on luvannut rakentaa Suomeen datakeskuksia kahden vuoden aikana noin 13 miljardilla eurolla ja kertonut tekevänsä sähkön osalta yhteistyötä Fortumin ja Fingridin kanssa. Google ei kommentoinut kyselyä tiedotteessa.

Jakolinja ei kulje puoluerajoja pitkin

Kokoomuksen kannattajista myönteisiä on 85 prosenttia, perussuomalaisista 77 ja demareista 76. Keskustan ja vihreiden kannattajilla luku on 74. Matalin se on vasemmistoliitossa, 61 prosenttia, mikä sekin on selvä enemmistö.

Miehistä myönteisesti suhtautuu 78 prosenttia, naisista 66. Tuki kasvaa iän myötä. Tämä on kokonaislukua kiinnostavampi havainto, sillä ehdollinen datakeskusrakentaminen ei asetu hallitus–oppositio-akselille. Poliitikolle se tarkoittaa, että hankkeen vastustaminen ei tuota erottautumisetua, mutta ehdon valvominen voi tuottaa.

Mitä kysely ei kerro

Kyselyn teki tutkimusyhtiö Iro Research Toivon toimeksiannosta 12.–21. toukokuuta 2026. Vastaajia oli tuhat ja virhemarginaali on ±3,2 prosenttiyksikköä. Aineisto on siis neljä kuukautta vanha, vaikka tiedote julkaistiin vasta syyskuussa.

Tiedotteessa ei kerrota kysymyksen tarkkaa sanamuotoa eikä julkaista taulukoita. Ulkopuolinen ei siksi pysty arvioimaan, miten ehto vastaajille muotoiltiin. Sillä on merkitystä, koska ehdollinen kysymys mittaa aina myös ehtoa, ei pelkkää hanketta.

Julkaisematta jäi myös vertailuluku eli se, kuinka moni hyväksyisi datakeskuksen ilman sähköehtoa. Samoin puuttuvat kielteisesti suhtautuvien ja kantaansa osaamattomien osuudet. 72 prosenttia kannattaa siis paketin hyväksyntää, ja luvun tulkitseminen yleiseksi datakeskusmyönteisyydeksi menee tiedotteen antaman todistusaineiston ohi.

Ehto koskee sähkölaskua

Datakeskus on iso sähkönkäyttäjä. Jos kulutus kasvaa nopeammin kuin tuotanto, hinta nousee, ja se näkyy myös kotitalouden laskussa. Juuri tähän ehto osuu: suomalaiset eivät kyselyn perusteella vastusta palvelinsaleja sinänsä, vaan haluavat uuden kulutuksen tuovan mukanaan uutta tuotantoa. Muhoksella, Kajaanissa, Vaalassa ja Haminassa kysymys on konkreettinen.

Kantaverkon vahvistaminen maksaa sekin. Toivon tiedotteessa ei oteta kantaa siihen, kuka verkkoinvestoinnit rahoittaa ja millä osuudella, eikä siihen, mikä osa Googlen 13 miljardista kohdistuu sähköön. Kyselyn ehto on siis lukijalle tarkempi kuin lupaus, jota sillä mitataan.

Rahavirroista AI Suomi on kertonut aiemmin: infrarakentamisen osuutta 13 miljardista käsiteltiin jutussa https://aisuomi.fi/artikkelit/googlen-13-miljardista-iso-siivu-menee-kaivinkoneille ja Googlen ja valtiovarainministeriön eriäviä bkt-arvioita jutussa https://aisuomi.fi/artikkelit/google-lupasi-1-2-prosenttia-ministerio-laskee-alle-prosentin.

Kuka mittaa, täyttyikö ehto

Ehto on julkilausuttu, mutta sille ei ole mittaria. Tiedotteessa ei määritellä, mikä lasketaan riittäväksi investoinniksi sähköntuotantoon: megawatit, eurot, valmistumisvuosi vai allekirjoitettu sopimus. Ilman määritelmää ehdon täyttymisestä käydään parin vuoden päästä samanlainen tulkintakiista kuin nyt käydään bkt-vaikutuksesta.

Tiessalo sanoi saman suoremmin: ”Vaikka asiakkaalla olisi iso hoppu lähettää kaivuukonet nopeasti töihin, sähkön suhteen pelkkien lupausten ja suunnitelmien varaan ei sovi jäädä.”

Seuraavaa kiinnostavaa lukua ei mitata kyselyllä. Se näkyy Fingridin liittymissopimuksissa ja Fortumin tuotantopäätöksissä, ja ne dokumentit kannattaa pyytää nähtäväksi ennen kuin seuraava kannatusmittaus julkaistaan.