Otanmäki Minen toimitusjohtaja Jouko Jylänki ei halua puhua. Hänen yhtiönsä on valittanut Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Kajaanin kaavoista, jotka avaavat Otanmäen Googlen datakeskuksille, ja Jylängin mukaan yhtiö ei kommentoi valituksia niin kauan kuin niiden käsittely on kesken, kertoo Yle.
Valituskirjelmät puhuvat sitäkin selvemmin. Otanmäki Minen mukaan asemakaava-alueen ja Googlen tytäryhtiön omistaman tontin alle jää 35 prosenttia vanhan Vuorokkaan kaivoksen tunnetuista malmivaroista. Kyse on vanadiinista, titaanista ja raudasta.
Google aikoo rakentaa Otanmäkeen datakeskuksia osana 13 miljardin euron investointia, joka jakautuu neljälle suomalaiselle paikkakunnalle. AI Suomi on aiemmin kertonut, miten Google maksaa Muhokselle saunoja ja laitureita ja miten yhtiö osti palan Haminaa 10,7 miljoonalla eurolla. Kajaanissa vastaan asettuu ensimmäistä kertaa toinen teollinen hanke.
Harvinainen esiintymä Kainuun metsissä
Otanmäen malmi on niin sanottu V-Ti-Fe-esiintymä. Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n mukaan vastaavia vanadiinin, titaanin ja rautamalmin esiintymiä tunnetaan Euroopassa vain vajaa kymmenen.
Vanadiinia käytetään ennen kaikkea teräksessä. Pieni määrä vanadiinipentoksidia tekee teräksestä lujempaa, mikä näkyy esimerkiksi rakennusteräksessä ja työkaluissa. Metallille on myös toinen kasvava käyttö: vanadiinivirtausakut, joilla voidaan varastoida tuuli- ja aurinkosähköä suuressa mittakaavassa.
EU on vanadiinissa täysin riippuvainen tuonnista. Ylen mukaan maailmanmarkkinoista 90 prosenttia on Kiinan, Venäjän, Etelä-Afrikan ja Brasilian hallussa. Siksi vanadiini on EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla.
Vuorokkaan kaivos jäi aikanaan kesken. Rautaruukki ehti louhia sieltä vuosina 1979–1984 vain 1,5 miljoonaa tonnia malmia. Otanmäki Mine arvioi, että alueella voisi olla 9 miljoonaa tonnia malmia reilun puolen kilometrin syvyyteen asti.
Kaksi eri lukua
Googlen datakeskusten asemakaava-alueelle ulottuu Ylen mukaan 13 prosenttia Otanmäki Minen malminetsintäluvan alueesta. Yhtiön oman arvion mukaan sama alue ja Googlen tontti kattavat kuitenkin 35 prosenttia Vuorokkaan tunnetuista malmivaroista, koska malmi keskittyy juuri sinne. Malminetsintälupa koskee maata, jonka omistaa Googlen tytäryhtiö Tuike Finland.
Kaupunki: kaivos ei ole tavoitteemme
Kajaanin kaupunki pitää kaavavalituksia perusteettomina. Sen mukaan kaupungilla on oikeus päättää alueidensa käytön suunnittelusta, eikä se tavoittele Otanmäkeen kaivostoimintaa. Siksi kaupungin ei sen omasta mielestä tarvitse tutkia myöskään kaivoksen ja datakeskuksen yhteensovittamista.
Lausunnossaan kaupunki muistuttaa, ettei Otanmäki Mine ole hakenut alueelle kaivoslupaa. Kaupungin mukaan yhtiöllä ei julkisten tilinpäätöstietojen perusteella ole taloudellisia edellytyksiä käynnistää kaivostoimintaa.
Otanmäki Mine vetoaa EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevaan asetukseen. Kajaani vastaa, ettei asetus velvoita sitä osoittamaan alueita kaivostoiminnalle. Juuri tämä on kiistan ydin, ja hallinto-oikeuden ratkaisu kertoo, painaako EU:n raaka-ainepolitiikka mitään kunnan kaavapöydällä.
GTK ei ota kantaa kaavoihin. Viraston erikoisasiantuntija Janne Hokan Ylelle sähköpostitse antamien vastausten mukaan GTK pitää hanketta "periaatteessa kaupallisesti potentiaalisena" valmiin infrastruktuurin, helposti käsiteltävän malmin ja monimetallisuuden vuoksi. Varauksena ovat taloudelliset ja tekniset seikat.
