Microsoft haluaa sähköä neljän Suomen verran

Microsoftin talousjohtaja Amy Hood sanoi kesäkuun lopussa päättyneen tilikauden tulospuhelussa saman asian kuin edellisilläkin kerroilla: kysyntä ylittää yhä sen, mitä yhtiö pystyy tarjoamaan. Kaksi kuukautta myöhemmin Bloomberg kertoi, kuinka pitkälle Microsoft aikoo mennä ongelman korjaamiseksi.

Yhtiön datakeskuskapasiteetti on nyt noin 12 gigawattia. Vuoteen 2032 mennessä sen pitäisi olla yli 38 gigawattia. Tekoälypiireille varattu osuus kasvaisi noin kahdesta gigawatista suunnilleen kolmannekseen kokonaisuudesta, eli reiluun 12 gigawattiin. Luvut ovat Bloombergin haastattelemien lähteiden, eivät Microsoftin tiedotteen.

Mitä Microsoft on itse sanonut

Microsoft ei ole julkisesti vahvistanut 38 gigawatin tavoitetta. Vahvistettua on vauhti. Toimitusjohtaja Satya Nadella kertoi tulospuhelussa, että yhtiö avasi tilikauden aikana 88 datakeskusta viidellä mantereella, ja jatkoi englanniksi: "We added another gigawatt of capacity this quarter and remain on track to roughly double our overall capacity in just two years." Suomeksi: lisäsimme tällä neljänneksellä toisen gigawatin kapasiteettia ja olemme edelleen aikataulussa kaksinkertaistaaksemme kokonaiskapasiteettimme suunnilleen kahdessa vuodessa.

Rahavirta kertoo samaa. Microsoftin oman arvion mukaan pääomamenot ovat kalenterivuonna 2026 noin 175 miljardia dollaria, ja Hoodin mukaan noin kaksi kolmasosaa niistä menee lyhytikäiseen rautaan, käytännössä prosessoreihin ja grafiikkapiireihin. Se on sama raha, joka näkyy tontteina ja sähköliittyminä ympäri maailmaa.

Neljä Suomea, laskettuna auki

38 gigawattia on teho, ei vuosikulutus, joten vertailu kannattaa laskea auki eikä vain todeta isoksi. Jos 38 gigawatin kapasiteetti kävisi ympäri vuoden täydellä teholla, se kuluttaisi 38 kertaa 8 760 tuntia eli noin 333 terawattituntia sähköä vuodessa. Tilastokeskuksen sähkötilaston mukaan Suomen sähkön kokonaiskulutus on viime vuosina liikkunut 80 terawattitunnin tuntumassa; vuonna 2022 se oli 82 terawattituntia. Microsoftin suunnitelma vastaa siis noin neljää Suomea.

Todellisuudessa datakeskukset eivät käy jatkuvasti täydellä teholla, eikä julkaistuista lähteistä selviä, kuinka suuri osa 38 gigawatista olisi oikeasti päällä milläkin hetkellä. Suuruusluokka kestää silti. Suomen sähkönkulutus on keskimäärin noin 9,4 gigawattia joka hetki, ja yksi ainoa yhtiö tavoittelee vuoteen 2032 mennessä nelinkertaista lukua.

Siksi Mikkeliin soitetaan

Erotus nykyisen ja tavoitellun välillä on 26 gigawattia kuudessa vuodessa. Kun yksi yhtiö tarvitsee sen verran lisää, sähköverkkoa, viileää ilmaa ja rakennuslupia etsitään sieltä mistä niitä irtoaa nopeasti. Suomi täyttää kaikki kolme ehtoa, ja sama kilpailu selittää, miksi kuntien puhelin soi.

AI Suomi kertoi syyskuun alussa, kuinka Cerebras ja Compute Nordic Finland rakentavat Mikkeliin konesalia, joka kasvaa 50 megawatista 165 megawattiin eli täydellä teholla enemmän kuin koko kaupungin sähkönkulutus. Kouvolan Myllykosken kampus taas vaihtoi omistajaa neljän miljardin dollarin kaupassa ilman että kaupunki oli pöydässä, ja Google osti Fortumilta puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta 22 vuodeksi. Kolme eri uutista, yksi syy.

Hukkalämmöstä Bloombergin jutussa ei puhuta, eikä Microsoft ole liittänyt lämmön hyötykäyttöä 38 gigawatin suunnitelmaan julkisuudessa. Suomessa se kuuluu myyntipuheeseen: Helen ja wieniläinen OnZero sopivat kaukolämpökaupasta, jonka on määrä lämmittää 70 000 kotia vuodesta 2027. Ero kannattaa pitää mielessä, kun valtuustolle esitellään seuraavaa hanketta.

Mitä tästä seuraa sähkölaskun maksajalle

Suomalaisen kotitalouden sähkölaskuun Microsoftin Texasin-hankkeet eivät vaikuta. Neuvotteluasetelmaan ne vaikuttavat. Kun yhdysvaltalaiset pilviyhtiöt jonottavat samoihin sähköliittymiin, kunnan kanssa pöydässä istuu toimija, jolla on kiire ja rahaa, ja kunnalla on tarjottavanaan tontti ja verkkoyhtiön aikataulu. Se on asetelma, jossa hinta määräytyy ostajan kiireen mukaan.

Kunnalle ratkaiseva luku ei ole gigawatti vaan se, kuka maksaa sähköverkon vahvistamisen ja kuinka monta vuotta sopimus sitoo. Kiinteistövero ja työpaikat ovat helppo otsikko. Verkkoinvestointi ja sen takaisinmaksuaika päätyvät harvemmin tiedotteeseen.

Aikajänteissä on epäsymmetria, joka kannattaa panna muistiin. Microsoftin suunnitelma ulottuu vuoteen 2032, ja se on yhtiön sisäinen tavoite, jota voi muuttaa kokouksessa. Kunnan kaavapäätös, sähköliittymä ja kaukolämpösopimus tehdään nyt ja sitovat 15–25 vuodeksi. Jos tekoälykysyntä taittuu matkalla, tavoiteluku päivittyy, mutta kaivettu maa ja rakennettu muuntoasema jäävät paikoilleen.