Tuomo Riekki kuuli Smartlyn teknologiajohtajana saman tarinan monta kertaa. Asiakasyritys kertoi rakentaneensa itse sovelluksen, joka teki samaa kuin Smartlyn mainostyökalu. Yleensä kyse oli lyhyestä projektista, ja sopimus Smartlyn kanssa päättyi.
Tarina ei kuitenkaan päättynyt siihen. Riekki, joka on perustanut viisi ohjelmistoyhtiötä, kertoo Ylen haastattelussa, mitä niille asiakkaille tapahtui.
“Mutta niissä kävi melkein aina niin, että asiakkaat tulivat takaisin.”
Syy oli Riekin mukaan arkinen. Yrityksen prioriteetit muuttuivat, sovelluksen rakentanut tiimi hajosi, eikä kukaan enää osannut ylläpitää järjestelmää tai lisätä siihen ominaisuuksia.
Pörssi pelkää, että tekoäly syö ohjelmistot
Riekin kokemus on ajankohtainen, koska sijoittajat ovat tänä vuonna epäilleet päinvastaista. Ohjelmistoyhtiöiden kursseja on painanut pelko, jota amerikkalaiset kommentaattorit kutsuvat nimellä saaspocalypse. Sana yhdistää lyhenteen SaaS, eli verkossa kuukausimaksulla vuokrattavan ohjelmiston, ja maailmanlopun.
Ajatus on yksinkertainen. Jos tekoäly osaa kirjoittaa koodia, yritys voi rakentaa tarvitsemansa työkalun itse eikä maksa ohjelmistotalolle. Pelko kärjistyi helmikuun 3. päivänä, jolloin ohjelmistoyhtiöiden markkina-arvosta suli Inc.-lehden mukaan yhdessä päivässä noin 300 miljardia dollaria.
Ylen mukaan kurssit ovat viime aikoina nousseet jonkin verran kesän notkahduksesta. Riekki ei ole missään vaiheessa uskonut, että ala katoaa.
Oma järjestelmä tulee kalliiksi vasta myöhemmin
Riekin perustelu on, että ohjelmisto ei valmistu koskaan. Siihen kuuluu jatkuvaa ylläpitoa ja kehitystä, ja asiakaspalvelu on hänen mukaansa iso osa ohjelmistoyhtiön työtä. Tekoäly lyhentää ensimmäisen version rakentamista, mutta käyttöönoton jälkeinen työ jää jäljelle.
Tämä koskee jokaista yritystä, joka miettii ohjelmistolisenssin vaihtamista omaan, tekoälyllä tehtyyn ratkaisuun. Lisenssimaksu on näkyvä kulu. Vähemmän näkyviä ovat tietoturvapäivitykset, rajapintojen muutokset ja kysymys siitä, kuka vastaa, kun järjestelmä kaatuu kesken laskutusajon. Valmisohjelmistossa riskin kantaa sopimuksen perusteella toimittaja, omassa järjestelmässä yritys itse.
Riekki kertoo amerikkalaisesta myyntijohtajasta, joka ei halunnut myyjiensä koodaavan sovelluksia päivät pitkät. Myyjien piti puhua asiakkaiden kanssa ja tehdä kauppoja. Riekin mukaan kyse on siitä, mihin myyntitiimin aika kannattaa käyttää.
Zero rakentaa itsekin tekoälyllä
Riekki puhuu asiasta myös oman yhtiönsä näkökulmasta. Hän perusti vuonna 2024 Santtu Koivumäen kanssa Zero Technologiesin, joka rakentaa tekoälyagentteja myynnin johtamiseen. Jos käsite on vieras, AI Suomen opas kertoo, mikä tekoälyagentti on ja missä se jo käy töissä.
Zero keräsi tänä syksynä yli 10 miljoonan dollarin rahoituksen. Sijoittajia ovat Ylen mukaan muun muassa Peter Sarlin ja Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen. Yhtiöllä on enemmän asiakkaita Tukholmassa kuin Helsingissä, ja se suunnittelee toimistoa Yhdysvaltoihin.
Zerokin on menettänyt muutaman asiakkaan, joka irtisanoi sopimuksensa rakentaakseen oman asiakkuudenhallintajärjestelmän. Riekki odottaa monen heistä palaavan. Toistaiseksi kyse on ennusteesta.
Kymmenkertainen nopeus on Riekin oma arvio
Riekki ei väitä, että tekoäly olisi yliarvostettu. Hänen arvionsa mukaan koodaaminen on nopeutunut tänä vuonna jopa kymmenkertaisesti, ja se tekee mahdolliseksi hankkeita, joihin pieni tiimi ei ennen olisi tarttunut.
