Nvidian talousjohtaja Colette Kress sanoi kesäkuussa lauseen, jonka merkitys tarkentui vasta tällä viikolla. Yhtiö on hänen mukaansa "varmasti ollut mukana" sovittelemassa asiakkaitaan yhteen. "Miten voimme auttaa heitä hankkimaan maata, sähköä ja rakennuksen kuoren?" Kress kysyi. "Miten autamme heitä pystyttämään laskentakapasiteetin niin nopeasti kuin suinkin?"
CNBC kertoi keskiviikkona, mitä se käytännössä tarkoittaa. Kahden asiaa tuntevan lähteen mukaan Nvidia on ryhtynyt esittelemään toisilleen kahdenlaisia yrityksiä Pohjoismaissa: niitä, jotka pyörittävät datakeskuksia ja joilla on vapaata kapasiteettia, ja niitä, jotka ovat hankkineet Nvidian piirejä mutta joilla ei ole paikkaa mihin ne laittaa.
Lähteet puhuivat nimettöminä, koska kyse on yhtiöiden sisäisistä asioista. Nvidia ei kommentoinut CNBC:lle.
“Nvidia auttaa varmistamaan, että niillä, joilla on rahaa ja kysyntää GPU:ille, on myös konesalitilaa.”
Toisella on piirit, toisella halli
Sovittelu kuulostaa hienommalta kuin se on. Grafiikkapiiri ei ole laite, jonka voi kytkeä konttorin pistorasiaan. Se tarvitsee ympärilleen hallin, jossa on riittävä sähköliittymä, jäähdytys ja verkkoyhteys. Juuri sellaisista on Euroopassa pulaa.
Osa tekoäly-yrityksistä on ostanut tai varannut piirejä nopeammin kuin ehtinyt sopia niille sijoituspaikkaa. Samaan aikaan konesaliyhtiöillä on rakenteilla megawatteja, joille pitää löytää maksava asiakas ennen kuin rahoittaja suostuu jatkamaan. Nvidia istuu näiden kahden pöydän välissä, koska se tuntee molemmat.
Yhtiö myy piirinsä yleensä laitevalmistajien kautta, jotka asentavat ne palvelimiin ennen kuin ne päätyvät markkinoille. Suora yhteys loppuasiakkaisiin säilyy silti. CNBC:n lähteen mukaan Nvidia otti yhteyttä erääseen konesaliyhtiöön ja tarjoutui etsimään sille asiakkaita, jotka olisivat valmiita ostamaan tai vuokraamaan laskentakapasiteettia. Kenen puolesta esittelyjä tehtiin, se jätti usein kertomatta.
Toinen lähde kertoi vastaavia järjestelyjä tehdyn myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Nvidia on kehittyneimmissä tekoälypiireissä ylivoimainen, mutta se on viime vuosina laajentanut otettaan ohjelmistoihin, valtiosuhteisiin ja suoriin omistuksiin. Konesalien sovittelu on saman laajennuksen jatke.
Helsinki maailman kuuden parhaan joukossa
Kiinteistökonsultti Savills julkaisi tässä kuussa arvion, jossa Oslo, Tukholma ja Helsinki mahtuvat maailman kuuden parhaan paikan joukkoon tulevalle datakeskuskehitykselle. Perustelut ovat arkisia. Sähköä on, maata on, ja ilma on valmiiksi viileää, joten jäähdytykseen kuluu vähemmän energiaa kuin Etelä-Euroopassa.
“Tekoälyvetoisessa datakeskuskasvussa Pohjoismaat tarjoavat yhden maailman selkeimmistä toteutusedellytyksistä. Alueesta on tullut yhä selvemmin suurten, tekoälyyn suunnattujen hankkeiden kohde, ja uusia kampuksia on nyt etenemässä.”
Suomeen luvattu satoja megawatteja
Lupaukset ovat kasautuneet nopeasti. Pure DC ilmoitti heinäkuussa panevansa yli 1,5 miljardia euroa 110 megawatin kampukseen Seinäjoella, ja täydessä laajuudessa alue venyisi yli 550 megawattiin ja yli 3 000 työpaikkaan. Kaupunkiin on suunniteltu datakeskusta aiemminkin.
Nebius kertoi maaliskuussa rakentavansa Lappeenrantaan 310 megawatin tekoälytehtaan, yhden Euroopan suurimmista. Yhtiön ensimmäinen suomalainen konesali Mäntsälässä laajennettiin alkuvuonna 75 megawattiin. Norjassa Microsoft ilmoitti huhtikuussa ottavansa käyttöön lisää kapasiteettia Nscalen laitoksesta, ja kantaverkkoyhtiö Statnettin mukaan maan verkkoon jonottaa 2,3 gigawatin edestä datakeskushankkeita.
Tavallisen ihmisen kannalta kyse on sähköstä ja siitä, kuka pääsee verkkoon. Jokainen sadan megawatin kampus varaa siirtoverkosta kapasiteettia, joka on pois muusta teollisuudesta, ja jokainen liittymä siirtää sähkön kysyntää alueelle, jossa hinta on tähän asti ollut vakaa. Vastineeksi tulee rakennustyömaa, kiinteistöveroa ja pysyviä työpaikkoja, joita on huomattavasti vähemmän kuin rakennusvaiheen väkeä. Se vaihtokauppa käydään nyt kunta kerrallaan.
Sanasto
GPU (grafiikkapiiri)
Alun perin pelien grafiikkaan kehitetty suoritin, joka laskee valtavia määriä yksinkertaisia laskutoimituksia rinnakkain. Juuri siksi se sopii tekoälymallien opettamiseen ja käyttöön paremmin kuin tavallinen tietokoneen prosessori.
Reunamarkkina
Datakeskusalan termi alueille, jotka ovat kaukana perinteisistä keskuksista kuten Lontoosta tai Frankfurtista. Maa ja sähkö ovat halpoja, mutta yhteydet asiakkaisiin pidemmät.
Konesalit karkaavat kauas kaupungeista
Nvidian soittelu osuu keskelle laajempaa siirtymää. Kiinteistöyhtiö JLL:n ja DC Byten aineiston mukaan vuosille 2026–2028 suunnitellut eurooppalaiset suurkonesalit ovat keskimäärin 175 kilometrin päässä lähimmästä suurkaupungista. Vuosina 2022–2025 valmistuneilla luku oli 46 kilometriä.
Syy näkyy hinnoissa. Sähköistetty maa maksaa Euroopan ydinmarkkinoilla keskimäärin 2,36 miljoonaa euroa megawatilta, kakkoskaupungeissa kuten Kööpenhaminassa, Varsovassa ja Milanossa noin 978 000 euroa ja reunamarkkinoilla 512 000 euroa tai vähemmän. JLL:n EMEA-datakeskusliiketoiminnan vetäjä Assad Noori on todennut, että ratkaisevaksi on yhä useammin muodostunut se, mistä sähköä ylipäätään irtoaa, eikä se, missä kysyntä sattuu olemaan.
Seinäjoki ja Lappeenranta ovat kumpikin satojen kilometrien päässä Helsingistä. Savillsin kuuden kärkeen nostama "Helsinki" ei siis oikeastaan ole Helsinki, vaan Suomen kantaverkko ja sen vapaat liittymäpisteet. Kaupungin nimi on karttamerkintä, jonka takana on sähköä.
Tähän asti Suomen keskustelu on koskenut sitä, millä ehdoilla datakeskuksia päästetään maahan. Nvidian rooli kääntää asetelman ympäri. Kun piirien myyjä alkaa itse etsiä niille paikkaa, se myös päättää mihin laskenta sijoittuu ja kenen kanssa. Suomen kannalta olennainen kysymys ei ole enää se, tuleeko hankkeita, vaan se, jääkö niistä maahan muutakin kuin sähkölasku ja betonihalli.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
