S-ryhmä karsii 130 tehtävää – syynä myös automaatio

SOK:n pääjohtaja Hannu Krook myönsi Kauppalehden haastattelussa asian, jota yhtiön oma tiedote ei sanonut ääneen: automaatio on osa syytä siihen, miksi SOK:n pääkonttorilla käydään neuvottelut, joissa enintään 130 työtehtävää voi päättyä.

”Tekoäly tai automaatio on varmasti yksi mahdollisuus, jota meidän täytyy hyödyntää, jotta olemme kilpailukykyisiä. Sitä kautta jotkut työtehtävät muuttuvat tai siirtyvät teknologian hoidettavaksi”, Krook sanoi Kauppalehdelle 28. elokuuta.

Samassa haastattelussa hän kuitenkin veti rajan. Neuvottelut ovat hänen mukaansa ”ennen kaikkea toimintamallin muutos”. Tuo ero on jutun ydin, ja se kannattaa purkaa auki, koska siitä riippuu, mitä tapauksesta ylipäätään voi päätellä.

Luvut ensin

Muutosneuvottelut alkoivat 25. elokuuta, ja niiden on määrä päättyä 15. syyskuuta. Piirissä on noin 900 ihmistä. SOK arvioi, että enintään 130 nykyistä työtehtävää lakkaa ja moni muu muuttuu merkittävästi. Samalla yhtiö suunnittelee noin 60 uutta tehtävää, joita tarjotaan ensisijaisesti niille, joiden nykyinen tehtävä päättyy.

Neuvottelut koskevat SOK:n pääkonttoria, eivät koko S-ryhmää. Prisman kassalla tämä ei näy. Kyse on keskusliikkeen toimistotyöstä, ja se on olennaista, koska juuri toimistotyö on se paikka, jossa automaatiosta on puhuttu eniten ja jossa muutokset näkyvät ensimmäisenä.

Mitä johto sanoo ja mitä se jättää sanomatta

SOK:n 18. elokuuta julkaisemassa tiedotteessa ei puhuttu automaatiosta eikä tekoälystä. Krook kertoi, että konserni on vienyt S-ryhmän toimipaikkoihin runsaasti digitaalisia työkaluja ja että nyt on seuraavan vaiheen vuoro. ”Häivytämme raja-aidat liiketoiminnan johtamisen ja teknologisen kehittämisen välillä”, hän sanoi tiedotteessa.

Sana automaatio tuli mukaan vasta kymmenen päivää myöhemmin, kun Kauppalehti kysyi asiaa suoraan. Silloin Krook nimesi myös sen, millaisesta työstä on kyse: tehtävistä, joissa valmiiksi käsiteltyä dataa siirretään järjestelmiin.

Yhtiö ei ole kertonut, kuinka suuri osa 130 tehtävästä katoaa siksi, että kone tekee työn, ja kuinka suuri osa siksi, että organisaatio piirretään uusiksi ja päällekkäisyyksiä karsitaan. Työntekijän kannalta lopputulos on sama. Jatkon kannalta ei ole: organisaatiouudistus tehdään kerran, automaation käyttöönotto jatkuu.

Konkreettinen luku ennusteiden keskellä

Tekoälyn työllisyysvaikutuksista on Suomessa puhuttu paljon, mutta valtaosa puheenvuoroista on arvioita: prosenttiosuuksia työtehtävistä, skenaarioita vuosikymmenen loppuun, konsulttitalojen mallinnuksia. Niitä on vaikea tarkistaa jälkikäteen, koska ne eivät koske ketään nimeltä.

SOK:n luku on toisenlainen. Sen on ilmoittanut yhtiö itse, se koskee yhtä nimettyä organisaatiota, ja sillä on takaraja. Reilun kahden viikon päästä tiedetään, montako tehtävää tosiasiassa päättyi ja montako uutta perustettiin.

Yksi varaus kannattaa silti pitää mielessä. Koska SOK ei ole eritellyt automaation osuutta, luku 130 ei kelpaa mittariksi siitä, montako työpaikkaa tekoäly Suomessa vie. Se on yhden keskusliikkeen organisaatiouudistuksen kokoluokka, ei sen enempää.

Kenen työ tässä muuttuu

Krookin kuvaus automatisoitavista tehtävistä on tarkempi kuin miltä se ensin kuulostaa. Hän puhui työstä, jossa valmiiksi käsiteltyä dataa siirretään järjestelmästä toiseen. Sitä työtä tehdään Suomessa paljon: raporttien kokoamista, lukujen siirtoa, tilausten ja laskujen kirjaamista. Ne eivät ole huonoja töitä, mutta ne siirtyvät koneelle helpoimmin.

Toinen puoli koskee sitä, mitä tilalle tulee. Tiedotteessa Krook sanoi tavoitteeksi rakentaa organisaatio, jossa liiketoiminta ja teknologia toimivat saumattomasti yhdessä. Käytännössä se tarkoittaa, että osaamisvaatimus siirtyy talon sisällä. Sama ihminen voi jatkaa, jos hän pystyy vaihtamaan tehtävää.

Kilpailuasetelman Krook kuvasi Kauppalehdelle suoraan: ”Meidän pitää nostaa rimaa siihen, missä kansainväliset yritykset toimii. Ne haastavat meitä joka päivä ja meidän pitää olla tehokkaita.” Osuustoiminnallinen kaupparyhmä perustelee siis tehostamista samoilla sanoilla kuin pörssiyhtiö.

Henkilöstön edustajilta tai ammattiliitoilta ei ole kuultu julkisuudessa kommenttia neuvotteluista. Toistaiseksi tapauksesta on siis olemassa vain työnantajan kertomus, ja sekin kannattaa muistaa, kun lukua 130 luetaan.

Kiinnostavin kysymys ei ratkea 15. syyskuuta. Se on tämä: tuleeko toinen kierros. Jos automaatio on jatkuva prosessi eikä kertaluonteinen remontti, kuten Krookin oma sanamuoto antaa ymmärtää, keskusliikkeen tehtävälistaa lyhennetään vielä uudestaan. Siitä SOK ei ole sanonut mitään.