Kone vei kirjaamon työt – 85 voi menettää työpaikkansa

Jopa 85 työpaikkaa noin 140:stä. Näin monta kirjaamon työntekijää Ulosottolaitos arvioi voivansa vähentää, koska suurin osa rutiinityöstä, jota ihmiset ovat tähän asti tehneet käsin, hoituu nyt automaattisesti.

Virasto kertoi 20. lokakuuta aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut yhteiset palvelut -yksikössä, jossa kirjaamo toimii. Vähennykset on tarkoitus toteuttaa irtisanomisilla. Myös jäljelle jäävien tehtävät ja niiden järjestely voivat tiedotteen mukaan muuttua olennaisesti.

Neuvottelujen tuloksesta ei ole vielä kerrottu julkisesti. Ulosottolaitoksen tiedotearkistossa lokakuun 20. päivän ilmoitus oli maanantaina 2. marraskuuta edelleen uusin, joten 85 on yhä arvioitu enimmäismäärä eikä päätös.

Mitä kirjaamossa on automatisoitu

Ulosottoon tulee vireille lähes kolme miljoonaa asiaa vuodessa. Jokainen niistä kirjataan, ja tätä työtä on tehnyt käsin satapäinen joukko ihmisiä. Ulosottolaitos perii tuomioistuinten tuomitsemien saatavien lisäksi suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, joten asioita tulee jatkuvasti ja suurina erinä.

Tiedotteen mukaan valtaosa rutiininomaisista käsittelyvaiheista on jo siirtynyt automaattiseen käsittelyyn. Virasto ei kerro, mistä järjestelmistä on kyse tai milloin muutos tehtiin. Se ei myöskään erittele, onko mukana tekoälyä vai perinteistä sääntöpohjaista automaatiota. Kehitystyön kerrotaan jatkuvan.

Viraston oma tiivistys on poikkeuksellisen suora: ”Automaation ja muun kehittämistyön seurauksena kaikille nykyisestä kirjaamon henkilöstöstä ei riitä työtehtäviä.”

Raha ja kone samassa perustelussa

Valtakunnanvouti Veikko Minkkinen perustelee vähennyksiä kahdella asialla. Ylen mukaan hän sanoo, että ”henkilöstön vähentämisen tarve tulee henkilötyötä vaativien, rutiininomaisten tehtävien merkittävästä vähenemisestä”. Tiedotteessa hän muistuttaa myös niukoista määrärahoista, joiden vuoksi viraston on käytettävä kaikki resurssinsa tehokkaasti varsinaiseen ulosottotyöhön.

Yhdistelmä on tuttu. Kun automaatio vapauttaa työtunteja ja budjetti kiristyy samaan aikaan, vapautuneille ihmisille ei etsitä uusia tehtäviä. Harvinaista on se, että valtion virasto sanoo tämän ääneen ja numeroin.

Kirjaamotyö on tyypillistä toimistotyötä, jota on tehty valtiolla vuosikymmeniä. Jos tällaisista tehtävistä katoaa yhdessä virastossa kerralla yli puolet, sama kysymys on edessä muuallakin valtionhallinnossa ja kunnissa, joissa käsitellään suuria määriä samankaltaisia asioita. Velalliselle muutos tarkoittaa, että asian ensimmäiset vaiheet hoitaa yhä useammin kone eikä ihminen.

Henkilöstöjärjestöjen kommentteja ei ole julkaistu STT:n, Ylen eikä MTV Uutisten uutisissa neuvottelujen alkamisesta. AI Suomi ei myöskään löytänyt Maahanmuuttovirastolta tai Verohallinnolta vastaavaa julkista ilmoitusta, jossa henkilöstövähennykset perusteltaisiin suoraan automaatiolla.

Alankomaissa tavoite asetettiin ensin

Alankomaiden hallitus kertoi lokakuun lopussa haluavansa pienentää valtionhallintoa noin 25 000 henkilötyövuodella. Säästötavoite kasvaa 900 miljoonasta eurosta vuonna 2027 noin 3,5 miljardiin euroon vuodesta 2035 alkaen. Tekoäly on yksi keinoista, joilla virkamiesten työstä halutaan tehdä tuottavampaa. Muita ovat esimerkiksi tietotekniikan yhtenäistäminen, yhteishankinnat ja toimitilojen vähentäminen.

Hallitus ei ole kertonut, montako työpaikkaa nimenomaan tekoäly korvaa. Hollantilainen tekoälyuutissivusto Aiwereld kirjoittaa hollanniksi suoraan, että ”25 000 henkilötyövuotta ei ole ennuste tekoälyn aiheuttamasta työpaikkojen menetyksestä”. Sen mukaan ei ole vielä päätetty, kuinka suuri osa vähennyksestä on tarkoitus saada aikaan tekoälyn avulla. Konkreettiset säästösuunnitelmat on luvattu vuoden 2027 alkuun.

Maiden lähestymistavat ovat päinvastaiset. Alankomaissa asetetaan ensin luku ja etsitään sitten keinot. Ulosottolaitoksessa automaatio on jo käytössä, ja irtisanomisarvio seuraa sitä. Siksi neuvottelujen lopputulos kertoo jotain, mitä Haagin suunnitelmista ei vielä näe: kuinka suuri osa automaation tuomasta säästöstä todella muuttuu irtisanomisiksi, kun asiasta neuvotellaan henkilöstön kanssa.