Ranskalainen tekoäly-yhtiö Mistral ilmoitti maanantaina keränneensä 830 miljoonan dollarin velkarahoituksen datakeskushankkeeseen Pariisin eteläpuolelle. Seitsemän pankin konsortio rahoittaa 13 800 Nvidian GB300-sirun hankinnan Bruyères-le-Châtelin keskukseen, joka tuottaa 44 megawatin laskentakapasiteetin.
Keskuksen on määrä käynnistyä vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Mistral tähtää 200 megawatin kokonaiskapasiteettiin Euroopassa vuoden 2027 loppuun mennessä – kunnianhimoinen tavoite yhtiölle, joka perustettiin vasta vuonna 2023.
Rahoittajina toimivat Bpifrance, BNP Paribas, Crédit Agricole CIB, HSBC, La Banque Postale, MUFG ja Natixis. Kokoonpano on huomionarvoinen: mukana on sekä ranskalaisia valtiollisia rahoittajia että kansainvälisiä suurpankkeja.
Miksi velkaa eikä osakkeita?
Rahoitusratkaisu on poikkeuksellinen tekoälyalalla. Suurin osa kasvuvaiheen yhtiöistä rahoittaa siruhankintansa pääomasijoituskierroksilla, jolloin perustajien omistusosuus laimenee joka kierroksella. Mistral on kerännyt aiemmin yli kolme miljardia dollaria perinteisillä sijoituskierroksilla, ja yhtiön arvoksi mitattiin 11,7 miljardia euroa syyskuun 2025 C-kierroksen yhteydessä.
Velkarahoituksella Mistral pitää omistuksen ennallaan. Pankkien näkökulmasta lainan vakuutena toimivat konkreettiset laitteet – 13 800 huipputason grafiikkaprosessoria – mikä tekee järjestelystä lähempänä perinteistä laiterahoitusta kuin riskisijoitusta. Kun yhtiön liikevaihdon odotetaan yltävän miljardiin euroon vuonna 2026, lainan takaisinmaksu näyttää pankeille hallittavalta.
Rakenne muistuttaa tapaa, jolla lentoyhtiöt rahoittavat koneiden hankintaa tai teleyhtiöt verkkoinfrastruktuuriaan. Laitteet toimivat vakuutena, ja lainan takaisinmaksu perustuu niiden tuottamaan kassavirtaan. Tekoälysiruilla on tosin yksi ero perinteisiin laitteisiin: niiden arvo laskee nopeasti, kun uusia sukupolvia julkaistaan vuosittain.
Perinteisesti pankit ovat pysytelleet kaukana tekoälystartupien rahoituksesta. Nyt seitsemän suurta rahoituslaitosta asettui saman pöydän ääreen, mikä kertoo asennemuutoksesta: tekoälyinfrastruktuuria pidetään jo yhtä konkreettisena omaisuuseränä kuin kiinteistöjä tai teollisuuslaitoksia.
700 miljardia toisella puolella Atlanttia
Mittakaava hahmottuu, kun lukuja vertaa Yhdysvaltoihin. Amerikkalaisten suurten teknologiayhtiöiden datakeskusinvestoinnit yltävät vuonna 2026 yhteensä arviolta 700 miljardiin dollariin. Amazon johtaa 200 miljardilla, Google seuraa lähes 180 miljardilla, ja Meta sekä Microsoft investoivat kumpikin yli sadan miljardin.
OpenAI:n, SoftBankin ja Oraclen Stargate-hanke tähtää 500 miljardin dollarin infrastruktuuriin Yhdysvalloissa. Texasin Abilenessa rakennetaan kahdeksaa datakeskusta, joiden on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.
Mistralin 830 miljoonaa on näiden rinnalla murto-osa. Yhtiö ei kuitenkaan kilpaile samassa sarjassa. Mistralin rooli on olla Euroopan johtava tekoälymallien kehittäjä, ei globaali hyperscaler. Eurooppalainen asiakas, joka haluaa pitää datansa EU:n rajojen sisällä, ei voi valita Amazonia tai Googlea samoin ehdoin.
Ero ei ole pelkästään rahasta kiinni. Yhdysvaltalaiset hyperscalerit rakentavat kapasiteettia omaan käyttöönsä ja myyvät ylijäämää pilvipalveluina. Mistral sen sijaan rakentaa infrastruktuuria nimenomaan omien tekoälymallien kouluttamiseen, mikä antaa yhtiölle täyden hallinnan koulutusprosessiin ilman riippuvuutta kolmannen osapuolen pilvistä.
