Ranskalainen tekoäly-yhtiö Mistral ilmoitti maaliskuun lopussa keränneensä 830 miljoonaa dollaria velkarahoituksena seitsemän pankin konsortiolta. Lainanantajien joukossa ovat Ranskan valtion sijoitusyhtiö Bpifrance, BNP Paribas, Crédit Agricole, HSBC, La Banque Postale, japanilainen MUFG ja Natixis. Kyseessä on eurooppalaisen tekoäly-yhtiön historian suurin yksittäinen velkajärjestely.
Rahat menevät yhteen kohteeseen: datakeskukseen Bruyères-le-Châtelissa, noin 30 kilometriä Pariisista etelään. Vuonna 2023 Googlen DeepMind-laboratoriosta ja Metalta tulleiden tutkijoiden perustama Mistral ei rakenna keskusta itse vaan vuokraa kapasiteettia ranskalaiselta Eclairion-yhtiöltä. Keskuksen on tarkoitus käynnistyä kesäkuun 2026 loppuun mennessä.
13 800 sirua ja 44 megawattia
Datakeskuksen ydin on 13 800 Nvidian GB300 -sirua. GB300 edustaa Nvidian tuoreinta Blackwell Ultra -arkkitehtuuria, joka on suunniteltu tekoälyn päättelylaskentaan. Jokainen piiri yhdistää Nvidian Grace-suorittimen ja Blackwell-grafiikkaprosessorin ja tuottaa jopa 20 petaflops FP4-laskentatehoa. Koko klusterin yhteenlaskettu kapasiteetti nousee noin 276 eksaflopsiin, mikä mahdollistaa suurten kielimallien kouluttamisen ja ajamisen eurooppalaisella maaperällä.
Konkreettisesti 44 megawatin kapasiteetti tarkoittaa datakeskusta, joka kuluttaa sähköä saman verran kuin pieni suomalainen kaupunki. Vertailun vuoksi Googlen Haminan datakeskus Suomessa käyttää arviolta 50–100 megawattia.
Mistral ei pysähdy Pariisiin. Yhtiö aikoo nostaa kokonaiskapasiteettinsa 200 megawattiin eri puolilla Eurooppaa vuoden 2027 loppuun mennessä. Helmikuussa se ilmoitti 1,2 miljardin euron investoinnista Ruotsiin, jossa vesivoimaresurssit ja viileä ilmasto tarjoavat luonnollisia etuja datakeskuksille. Yhtiön infrastruktuuripanostukset ylittävät yhteensä jo 2,2 miljardia dollaria.
“Tekoälysuvereniteettia ei voi olla, jos kaikki laskenta pyörii amerikkalaisella pilvi-infrastruktuurilla.”
Miksi Mistral valitsi velan?
Mistral on kerännyt yhteensä noin kolme miljardia dollaria rahoitusta perustamisensa jälkeen. Yhtiö aloitti 113 miljoonan dollarin siemenrahoituksella, eteni 385 miljoonan euron A-sarjaan ja 600 miljoonan euron B-sarjaan, ja keräsi syyskuun 2025 C-sarjassa 1,7 miljardia euroa ASML:n johdolla. Arvostus nousi tuolloin noin 14 miljardiin dollariin. Nyt Mistral valitsi tietoisesti velan.
Velkarahoituksessa on selvä logiikka. Yhtiö ei laimenna osakkeenomistajiensa osuutta, ja datakeskuksen laitteisto – tuhannet Nvidian sirut – toimii konkreettisena vakuutena. Pankit näkevät fyysisessä raudassa arvoa, jota on helpompi mitata kuin tekoälymallien kaupallista potentiaalia.
Samalla velka paljastaa eurooppalaisen tekoälyrahoituksen mittakaavaongelman. Pelkästään Microsoft on varannut tekoäly-infrastruktuuriin yli 80 miljardia dollaria vuonna 2026 – lähes satakertainen summa Mistralin koko infrastruktuuribudjettiin nähden. OpenAI ja Anthropic keräsivät alkuvuonna 2026 yhteensä yli 140 miljardia dollaria. Eurooppalaiset pankit uskaltavat lainata satoja miljoonia, mutta amerikkalaisen mittakaavan riskipääomaa ei täältä löydy.
Mistralin investointi korostaa, kuinka eri mittakaavassa Suomen tekoälypanostukset liikkuvat. Business Finlandin tekoälyohjelmat tarjoavat PoC-rahoitusta, joka kattaa 50–60 prosenttia yksittäisten yritysten projektikuluista, ja vuoden 2026 tekoälyhaku kohdistuu kasvuyrityksiin. Suomessa toimii noin 80 tekoälyn varhaisen vaiheen yritystä, mutta merkittävät kasvurahoituskierrokset puuttuvat. Suomalaisyritykset keskittyvät tekoälysovelluksiin ja teollisuuteen infrastruktuurin sijaan, mikä on järkevä strategia mutta jättää maan riippuvaiseksi ulkomaisesta laskentatehosta.
Googlen Haminan datakeskus kuitenkin todistaa, että Suomi on houkutteleva sijainti edullisen energian ja viileän ilmaston ansiosta. Jos Mistral etsii lisäkapasiteettia Pohjoismaista – kuten Ruotsin-investointi vihjaa – Suomi voisi olla seuraava kohde.
Mistralin 830 miljoonan veto on samaan aikaan rohkea ja paljastava. Kolmessa vuodessa tutkimuslaboratoriosta on kasvanut Euroopan arvokkain tekoälytoimija, joka nyt rakentaa fyysistä infrastruktuuria omalle maaperälle. Mensch on oikeassa siinä, että eurooppalainen tekoäly tarvitsee eurooppalaista laskentatehoa. Toistaiseksi sitä kuitenkin rakennetaan velkarahalla.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
