Suomen datakeskukset ja 4,2 biljoonan dollarin kysymys

Tekoälyn pitää tuottaa moninkertaisesti nykyistä, jotta datakeskukset kannattavat.

Nelli NelisanomaNelli Nelisanoma
Jaa:
Työmaa-alueella kaivinkone ja työntekijät rakentavat Fingridin 400 kilovoltin maakaapeliyhteyttä Helsingin Viikin peltoalueella.
Kuva: Vaniala, Anneli / CC BY 4.0

Kuka maksaa tekoälyn konesalit?

Maaliskuussa Nebius kertoi rakentavansa Lappeenrantaan 310 megawatin tekoälytehtaan. Kaupunki juhli, ja rakennustyömaalle luvattiin satoja työpaikkoja. Samanlaisia suunnitelmia on nyt pöydällä parissakymmenessä kunnassa, ja melkein jokaisessa pohditaan samaa kysymystä: rakennetaanko tämä varmasti?

Konsulttiyhtiö Bain & Company on laskenut, kuinka paljon rahaa tekoälyn pitäisi tuottaa, jotta koko maailman datakeskusrakentaminen kannattaisi. Tivi nosti laskelman esiin marraskuussa. Bain julkaisi sen kuitenkin jo 29. syyskuuta osana vuoden 2026 teknologiaraporttiaan, joten luvut ovat taustatietoa eivätkä tuore uutinen.

Bainin laskelma: 6 biljoonaa dollaria vuodessa

Ensin sanasta biljoona. Suomessa biljoona tarkoittaa tuhatta miljardia eli miljoonaa miljoonaa. Englanniksi sama luku on trillion. Kuuden biljoonan dollarin vuositulot ovat siis 6 000 miljardia dollaria. Se on lähes kaksikymmentä kertaa Suomen koko bruttokansantuote.

Bainin mukaan tekoälyn infrastruktuuriin voidaan käyttää 1,5 biljoonaa dollaria vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Jos investoinnit vastaavat noin neljännestä alan liikevaihdosta, kuten tällaisessa liiketoiminnassa yleensä, alan pitää tuottaa noin 6 biljoonaa dollaria vuodessa. Pelkästään suuret pilviyhtiöt voivat Bainin arvion mukaan käyttää tänä vuonna 780 miljardia dollaria investointeihin. Se on lähes viisi kertaa enemmän kuin kolme vuotta sitten.

Nykyisistä tuotteista ei riitä tuloja. Kuluttajien tilaukset ja mainokset tuottaisivat vuonna 2031 Bainin arvion mukaan 200–400 miljardia dollaria. Yritysten tuottavuushyödyistä tekoälyn tarjoajille kertyisi 1–1,4 biljoonaa. Yhteensä summa on enintään 1,8 biljoonaa, joten aukkoa jää noin 4,2 biljoonaa dollaria.

Bain luettelee myös mahdollisia uusia tulonlähteitä. Haku ja mainonta voisivat tuoda 100–200 miljardia dollaria, autonomiset järjestelmät 400 miljardia ja fyysinen tekoäly, kuten robotiikka, 900 miljardia. Nekin yhteenlaskettuina jäävät selvästi alle aukon. Loppu pitäisi löytyä tuotteista, joita ei vielä ole olemassa.

“Infrastruktuuria rakennetaan kysyntäkäyrää edellä. Kysymys on, ehtivätkö sovellukset ajoissa maksamaan sen.”

— David Crawford, Kristie Tagawa, Cory Boles ja Tatum Quinn, Bain & Companyn Technology Report 2026 -raportin kirjoittajat, käännetty englannista

Mitä aukko tarkoittaa Suomen hankkeille

Suomessa on Elinkeinoelämän keskusliiton laskelman mukaan noin 145 datakeskushanketta. VTT:n toimialalle tekemän arvion mukaan kapasiteetti voisi kasvaa nykyisestä noin 450 megawatista 2 000–3 400 megawattiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Ilman palvelimia investointeja kertyisi 16,5–32 miljardia euroa.

Suurimpien hankkeiden asiakkaat ovat juuri niitä yhtiöitä, joiden investoinneista Bain laskelmansa teki. Jos tulot kasvavat hitaammin kuin on oletettu, menoja leikataan ensin epävarmimmista hankkeista. Kaikki ilmoitetut hankkeet eivät siis toteudu. Suunnittelu- ja kaavoitustyö tehdään silti kunnissa jo nyt.

Sähköverkossa sama epävarmuus näkyy jo. Fingridin mukaan liittymäkyselyissä on pyydetty yli 50 000 megawattia, mutta sopimuksia on tehty noin 5 000 megawatista. Etelä-Suomessa uusia yli 10 megawatin kulutusliittymiä ei hyväksytä ennen vuotta 2027. Kun kapasiteettia varataan hankkeille, jotka eivät ehkä koskaan valmistu, muut sähköä tarvitsevat teollisuushankkeet joutuvat jonottamaan.

Asia koskee myös tavallista sähkönkäyttäjää. Kantaverkon vahvistukset maksetaan lopulta siirtomaksuina kaikkien asiakkaiden laskuissa. Jos verkkoa rakennetaan kulutukselle, joka jää toteutumatta, investointi on silti maksettava. Datakeskusten sähkövero nousi heinäkuussa 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Se tuo yhtäjaksoisesti käyvälle 100 megawatin laitokselle noin 19 miljoonaa euroa lisäkuluja vuodessa ja heikentää Suomen hintaetua, kun asiakkaat vertailevat sijoituspaikkoja.

Kunnan näkökulma

Mitä datakeskus tuo kunnalle ja kuka maksaa sen kulut? Työpaikka- ja verotuloarviot vaihtelevat paljon sen mukaan, kuka arvion on tehnyt. Lue lisää jutusta Datakeskus tulossa kotikuntaan? Kuka hyötyy, kuka maksaa: https://aisuomi.fi/artikkelit/datakeskus-tulossa-kotikuntaan-kuka-hyotyy-kuka-maksaa

yli 50 000 MW
Pyydetty Fingridin liittymäkyselyissä
n. 5 000 MW
Tehty liittymäsopimuksia, noin 10 prosenttia pyydetystä
ennen 2027
Etelä-Suomeen ei uusia yli 10 MW:n kulutusliittymiä
Fingrid 2026

Sanasto

Liittymäkysely
Sähköverkkoyhtiölle tehty alustava tiedustelu siitä, voiko uuden suuren sähkönkäyttäjän liittää verkkoon. Kysely ei sido kumpaakaan osapuolta, toisin kuin liittymäsopimus.
Maankäyttösopimus
Kunnan ja maanomistajan tai rakennuttajan välinen sopimus, jossa sovitaan alueen rakentamisen ehdoista ja kustannuksista kaavoituksen yhteydessä.

Riski näkyy ensin kaavoissa ja verkossa

Jos tekoälybuumi hiipuu, suomalaiset veronmaksajat eivät menetä suoraan rahaa. Rakentajat ja niiden rahoittajat kantavat investointien riskin. Kuntien riski on toisenlainen: niiden maa-alueet voivat olla vuosia kaavoitettuina hankkeille, ja verkkokapasiteettia voi olla varattuna käyttäjille, joita ei koskaan tule. Esimerkiksi Lappeenrannan kampus vie noin 40 hehtaaria.

Kunnat voivat suojautua sopimuksilla. Maankäyttösopimukseen voidaan kirjata vaiheittainen rakentaminen ja määräajat, joiden jälkeen varaus raukeaa. Hukkalämmön hyödyntämisestä voidaan sopia jo ennen rakentamista. Bainin luvuista ei voi päätellä, mitkä 145 hankkeesta valmistuvat. Ne kertovat kuitenkin, miksi kunnan kannattaa kysyä rakennuttajalta muutakin kuin megawattimäärää: kuka laitoksen asiakas on ja kuinka pitkä asiakassopimus on.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Heikki Salo kehittää sanoittajille tekoälyä: ”Se on kuin koira”
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  5. 5Anthropic myy osakkeita piensijoittajille – Suomi jonossa

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.