Liiketoiminta

Tekoälylain kovin osa iskee elokuussa – näin se koskee yritystäsi

Traficom koordinoi valvontaa, ja seuraamuslautakunta voi määrätä yli 300 000 euron sakkoja.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Tekoälylain kovin osa iskee elokuussa – näin se koskee yritystäsi
Kuva: 513johannasv / CC BY 3.0

Tekoälyasetuksen tiukin vaihe alkaa 2. elokuuta

EU:n tekoälyasetus on tullut voimaan pala kerrallaan, mutta sen liiketoiminnan kannalta raskain osa astuu voimaan 2. elokuuta 2026. Silloin sovellettaviksi tulevat korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevat vaatimukset, yleiskäyttöisten mallien velvoitteet ja koko asetuksen sanktiokehys.

Aiemmat vaiheet olivat vasta alkusoittoa. Kielletyt käytännöt ja henkilöstön tekoälylukutaito tulivat pakollisiksi helmikuussa 2025, yleiskäyttöisten mallien perusvelvoitteet elokuussa 2025. Nyt vuorossa on se osa, jossa velvoitteet muuttuvat konkreettisiksi ja laiminlyönnistä voi seurata sakko.

Suomessa kansallinen valvonta käynnistyi jo vuoden 2026 alusta, kun tasavallan presidentti vahvisti viranomaisten toimivaltuuksia koskevat lait joulukuussa 2025. Elokuun takaraja tarkoittaa, että valvojilla on nyt myös hampaat.

Traficom on yhteyspiste, mutta valvonta on hajautettu

Suomi valitsi hajautetun mallin. Sen sijaan että yksi virasto valvoisi kaikkea, vastuu jakautuu usealle markkinavalvontaviranomaiselle toimialan mukaan. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä, joka koordinoi kokonaisuutta ja hoitaa yhteydet EU:n tekoälytoimistoon.

Käytännössä yrityksen kannattaa selvittää, kuka sitä valvoo. Rahoitusalan tekoälysovelluksia katsoo Finanssivalvonta, terveydenhuollon laitteita Fimea, tuoteturvallisuutta Tukes. Perusoikeuksien puolta pitää tietosuojavaltuutettu. Yhteyspiste auttaa löytämään oikean luukun, mutta vastuu velvoitteiden täyttämisestä on yrityksellä itsellään.

Seuraamuslautakunta ja 300 000 euron raja

Suurimmista hallinnollisista seuraamusmaksuista päättää uusi seuraamuslautakunta: yli 300 000 euron sakot vaativat lautakunnan kollegiaalisen päätöksen. Asetuksen ylin sakkokatto on kova. Kielletyistä käytännöistä voi seurata jopa 35 miljoonan euron tai 7 prosentin sakko yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, muista rikkomuksista pienemmät mutta silti tuntuvat summat.

Kenen pitää toimia jo nyt

Kiireellisin joukko ovat korkean riskin tekoälyjärjestelmien tarjoajat. Tähän luokkaan osuvat esimerkiksi rekrytointia seulovat algoritmit, luottopäätöksiä tekevät järjestelmät, koulutuksen arviointi ja kriittisen infrastruktuurin ohjaus. Näiltä vaaditaan riskienhallintaa, teknistä dokumentaatiota, ihmisen valvontaa, laadunhallintaa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamista ennen markkinoille tuloa.

Velvoitteita saavat myös järjestelmien käyttöönottajat, eli yritykset jotka ottavat korkean riskin työkalun omaan käyttöönsä. Näiden käyttäjävelvoitteiden mukaan on seurattava järjestelmän toimintaa, säilytettävä lokit, varmistettava ihmisvalvonta ja tiedotettava asiasta työntekijöille. Henkilöstön tekoälyosaamisesta on pitänyt huolehtia jo helmikuusta 2025 asti.

“Yhteyspiste kertoo, kenen puoleen kääntyä. Se ei poista sitä, että velvoitteiden täyttäminen on jokaisen yrityksen omalla vastuulla.”

— AI Suomen arvio Suomen hajautetusta valvontamallista
35 M€ / 7 %

Ylin sakko kielletyistä käytännöistä (tai osuus liikevaihdosta)

300 000 €

Raja, jonka yli sakoista päättää seuraamuslautakunta

Tekoälyasetus (EU) 2024/1689

Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle yritykselle

Suurin osa suomalaisyrityksistä ei rakenna omia tekoälymalleja, vaan käyttää valmiita työkaluja. Silti moni arkinen käyttötapaus voi osua korkean riskin luokkaan. Jos algoritmi seuloo työhakemuksia, arvioi luottokelpoisuutta tai pisteyttää asiakkaita, myös pieni tai keskisuuri yritys joutuu dokumentoimaan, miten järjestelmää käytetään ja valvotaan.

Tavallisen ihmisen kannalta muutos näkyy läpinäkyvyytenä. Kun tekoäly osallistuu lainapäätökseen tai työhaun seulontaan, taustalla pitää olla ihmisvalvonta ja jälki siitä, miten päätös syntyi. Vähäisemmän riskin sovelluksissa, kuten chatboteissa, riittää että käyttäjälle kerrotaan olevansa tekemisissä tekoälyn kanssa.

Järkevin ensiaskel ei ole säikähtää sakkoja vaan kartoittaa. Yrityksen kannattaa listata, missä se tekoälyä käyttää, arvioida mihin riskiluokkaan kukin käyttö kuuluu ja tunnistaa oma valvova viranomainen. Ne jotka tekevät tämän kesän aikana, kohtaavat elokuun takarajan hallitusti. Ne jotka odottavat ensimmäistä valvontakirjettä, tekevät saman työn kiireellä ja huonommista lähtökohdista.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Kunta antoi johtajien työt tekoälylle – nyt asia on poliisilla
  4. 420 vuotta koodaamatta, sitten 5,4 miljoonaa
  5. 5Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.