Trump perui sirusäännöt – kauppa jäi tyhjän päälle

Yhdysvaltain kauppaministeriö veti perjantaina hiljaisesti pois sääntöluonnoksen, joka olisi antanut viranomaisille laajan vallan kontrolloida Nvidian ja AMD:n tekoälysirujen vientiä kaikkialle maailmaan. "AI Action Plan Implementation" -niminen luonnos ehti olla muiden virastojen arvioitavana vain kaksi viikkoa ennen kuin se poistettiin.

Käytännössä päätös tarkoittaa, että kansainvälinen tekoälysirukauppa on nyt vailla selkeitä pelisääntöjä. Bidenin hallinnon tammikuussa 2025 julkaisema vientikehys peruttiin jo viime vuonna, ja nyt myös sen korvaajaksi kaavailtu sääntö on haudattu.

Kolme suunnanmuutosta vuodessa

Biden julkaisi tammikuussa 2025 niin kutsutun AI Diffusion -säännön, joka jakoi maailman maat kolmeen riskiluokkaan. 18 lähintä liittolaista, mukaan lukien Suomi, Saksa ja Japani, olisivat saaneet ostaa tekoälysiruja käytännössä vapaasti. Kiinan ja Venäjän kaltaisille maille vienti olisi edellyttänyt lupaa, joka lähtökohtaisesti evättäisiin.

Trump-hallinto perui Bidenin säännön toukokuussa 2025. Kauppaministeriön mukaan se oli "liian monimutkainen ja byrokraattinen" ja jarrutti amerikkalaista innovaatiota.

Helmikuussa 2026 kauppaministeriö kierrätti uuden luonnoksen, joka olisi edellyttänyt tapauskohtaista arviointia Nvidian ja AMD:n sirujen viennistä. Yli 200 000 sirun toimitukset olisivat vaatineet kohdemaan hallitukselta virallisia turvallisuustakuita tai investointeja yhdysvaltalaisiin datakeskuksiin. Malli muistutti Trumpin aiempia kauppajärjestelyjä Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien kanssa.

Nyt sekin on peruttu. Runsaassa vuodessa Yhdysvallat on ehtinyt ottaa kolme eri kantaa tekoälysirujen vientiin, ja tällä hetkellä vallitsee sääntötyhjiö.

Suomelle helpotusta mutta myös riskejä

Suomi kuuluu Yhdysvaltojen lähimpiin liittolaisiin puolijohdekysymyksissä. Bidenin kolmiportaisessa järjestelmässä maa oli kaikkein vapaimman kaupan piirissä yhdessä yhdeksän muun EU-maan kanssa. Rajoitusten purkaminen ei siis suoraan uhkaa suomalaisten pääsyä huippusiruihin.

Epävarmuus on silti ongelma. Kajaanissa rakennetaan parhaillaan LUMI AI Factory -datakeskusta, jonka kokonaisbudjetti ylittää 612 miljoonaa euroa. CSC:n vetämä hanke on yksi Euroopan suurimmista julkisista tekoälyinvestoinneista, ja sen laskentateho nojaa pitkälti amerikkalaisiin grafiikkasuorittimiin. Tuotantovalmiuden pitäisi olla keväällä 2027.

Kun pelisäännöt muuttuvat kuukausien välein, pitkäjänteisten hankintojen suunnittelu vaikeutuu. Eurooppalaisten datakeskusten on nyt arvioitava myös poliittinen riski: saako tarvitsemansa sirut vuoden päästä samoin ehdoin kuin tänään?

Bidenin järjestelmässä vain kymmenen EU-maata kuului vapaan kaupan piiriin. Loput 17 jäsenmaata olivat rajoitusten alaisia. Nyt kun mikään sääntö ei ole voimassa, tilanne on paradoksaalisesti sekä vapaampi että arvaamattomampi kaikille.

Kiina hyötyy tyhjiöstä

Sääntötyhjiö ei ole ongelma pelkästään Euroopalle. Kiinalaiset siruvalmistajat ovat kiihdyttäneet edistyneiden puolijohteiden tuotantoa vastatakseen kotimaiseen tekoälykysyntään. Mitä kauemmin Washington jättää vientipolitiikan avoimeksi, sitä enemmän aikaa kilpailijat saavat kurottaa teknologista etumatkaa kiinni.

Nvidian ja AMD:n kannalta tilanne on kaksijakoinen. Lyhyellä aikavälillä sääntelyn keventyminen avaa markkinoita ja helpottaa kauppaa. Pitkällä aikavälillä jatkuva poliittinen epävarmuus voi kuitenkin saada osan asiakkaista etsimään vaihtoehtoisia toimittajia. Ei siksi, että amerikkalaiset sirut olisivat huonoja, vaan siksi, että niiden saatavuus riippuu Washingtonin kulloisesta tuulesta.

EU on jo aiemmin ilmaissut huolensa Yhdysvaltojen ailahtelevasta vientipolitiikasta. Jos Bryssel päättää vauhdittaa strategista omavaraisuutta puolijohteissa, Washingtonin ristiriitaiset viestit tarjoavat siihen yhden perustelun lisää.