WSJ: Trump aikoo nimetä yli 24 tekoälyn ”kansallista mestaria”

Valtio auttaisi valittuja yhtiöitä ulkomaan kaupoissa – vaikutus voi ulottua Suomeen

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Donald Trump vannoo virkavalan kohotettu käsi Raamatulla, vierellään perhettä ja muita vieraita
Kuva: The White House / Public domain

Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick saattaa julkistaa jo tällä viikolla listan, jolla on yli 24 yhdysvaltalaista tekoäly-yhtiötä. The Wall Street Journal kertoi sunnuntaina lähteisiinsä vedoten, että Trumpin hallinto aikoo nimetä yhtiöt ”kansallisiksi mestareiksi”. Lehden mukaan listalla ovat ainakin Nvidia, Amazon, Microsoft, OpenAI ja Anthropic.

Päätöstä ei ole vahvistettu. Tieto perustuu nimettömiin lähteisiin, ja WSJ:n mukaan aikataulu voi vielä muuttua. Uutisen pohjalta kirjoitetuissa jutuissa ei ole kauppaministeriön eikä listalle mainittujen yhtiöiden kommentteja.

Mestari saa valtion myyntitiimin

Kansallinen mestari ei ole pelkkä kunniamaininta. Nimitys liittyy kauppaministeriön American AI Exports -ohjelmaan, joka perustettiin presidentin asetuksella heinäkuussa 2025. Ohjelmassa yhdysvaltalaiset sirut, tekoälymallit ja muut palvelut niputetaan kokonaispaketeiksi, joita ulkomaisten hallitusten ja yritysten on helppo ostaa.

The Next Webin siteeraaman kauppaministeriön mukaan valituille paketeille voidaan tarjota valtion edunvalvontaa, liittovaltion rahoitusta ja vientilupien nopeampaa käsittelyä. Asetus luettelee keinoiksi muun muassa suorat lainat, lainatakaukset, pääomasijoitukset, poliittisen riskin vakuutukset ja toteutettavuusselvitykset. Heinäkuussa 2026 ministeriö kertoi saaneensa yritysryhmiltä 78 hakemusta.

“Yhdysvaltojen ei pidä ainoastaan johtaa yleiskäyttöisten ja kärkitason tekoälykyvykkyyksien kehittämistä, vaan myös varmistaa, että amerikkalaiset tekoälyteknologiat, standardit ja hallintamallit otetaan käyttöön maailmanlaajuisesti.”

— Presidentti Trumpin asetus amerikkalaisen tekoälyteknologian viennin edistämisestä, Heinäkuu 2025, käännetty englanninkielisestä alkutekstistä

Ajoitus on tarkkaan valittu. Trump matkustaa 18.–19. marraskuuta APEC-huippukokoukseen Shenzheniin ja tapaa siellä Xi Jinpingin. Kiinan valtiollinen media kertoi lokakuussa, että Peking on antanut DeepSeekille ja MiniMaxille luvan viedä mallejaan ulkomaille. Mestarilista on Washingtonin vastaliike samassa kilpailussa.

Nvidia listalla kohun keskellä

Nvidian paikka listalla herättää kysymyksiä. Yhtiön toimitusjohtaja Jensen Huang erosi viime torstaina kohun keskellä, joka liittyy yhdysvaltalaisviranomaisten vakoiluepäilyihin. Arvostelijat ovat samaan aikaan kysyneet, saavatko kiinalaiset yritykset Nvidian huippusiruja vientirajoitusten aukkojen kautta.

Paine kohdistuu myös kauppaministeriöön. Valtiovarainministeri Scott Bessent totesi The Next Webin mukaan, että kauppaministeriöllä on ”kynä kädessä” (englanniksi ”has the pen”), kun päätetään singaporelaisen Megaspeedin asettamisesta pakotelistalle. Megaspeed on Nvidia-tapauksen keskiössä. Kriitikoiden mielestä kansallisen turvallisuuden pitäisi mennä markkinaosuuksien edelle.

Mitä tämä tarkoittaa Suomen julkisille hankinnoille

Suomen kannalta olennaista on, mitä tapahtuu, kun ministeriö, hyvinvointialue tai kaupunki kilpailuttaa tekoälypalvelun. EU:n hankintasäännöt eivät sulje yhdysvaltalaisia tarjoajia pois, sillä sekä EU että Yhdysvallat ovat WTO:n julkisia hankintoja koskevan GPA-sopimuksen osapuolia. Jos WSJ:n tiedot pitävät paikkansa, Microsoftin tai OpenAI:n tarjouksen takana voi jatkossa olla Yhdysvaltain valtion rahoitus, lainatakaus ja diplomaattinen tuki.

Eurooppalaisella haastajalla vastaavaa tukea ei ole. Suomalainen tai ranskalainen tekoäly-yritys kilpailee samassa hankinnassa omalla taseellaan, ja EU:n valtiontukisäännöt rajoittavat sitä, miten jäsenmaat voivat auttaa omia yhtiöitään.

Veronmaksaja huomaa asian kahdella tavalla. Halvempi ja valtion takaama paketti voi lyhyellä aikavälillä tulla julkiselle sektorille edulliseksi. Pidemmällä aikavälillä riippuvuus yhdestä maasta kasvaa: jos virastojen ja sairaaloiden tekoälyjärjestelmät pyörivät yhdysvaltalaisilla siruilla, malleilla ja pilvipalveluilla, niiden ehdot ratkaistaan yhä useammin Washingtonissa.

EU:lla on yksi keino, jota on käytetty harvoin. Kansainvälinen hankintainstrumentti (IPI) antaa komissiolle mahdollisuuden rajoittaa sellaisten maiden yritysten pääsyä EU:n hankintoihin, jotka syrjivät eurooppalaisia yrityksiä omilla markkinoillaan. Valtion tukema vientiohjelma ei sellaisenaan ole syrjintää, joten keinon käyttö ei ole itsestään selvää.

yli 24
Tekoäly-yhtiötä aiotaan WSJ:n lähteiden mukaan nimetä kansallisiksi mestareiksi – ei vahvistettu
3
Yhtiötä mainittu nimeltä: Nvidia, OpenAI ja Anthropic
7/2025
Trump määräsi tekoälyn vientiohjelmasta: lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja riskivakuutuksia
WSJ / The Next Web 11/2026 ja The White House 7/2025

Sanasto

GPA-sopimus
Maailman kauppajärjestön WTO:n julkisia hankintoja koskeva sopimus. Sen osapuolet sitoutuvat päästämään toistensa yritykset tarjoamaan julkisissa kilpailutuksissa samoin ehdoin kuin kotimaiset yritykset.
Monivuotinen rahoituskehys
EU:n seitsenvuotinen budjetti, jossa sovitaan, paljonko rahaa eri tarkoituksiin, kuten tutkimukseen ja tekoälyyn, käytetään. Seuraavasta kehyksestä vuosille 2028–2034 neuvotellaan parhaillaan.

Eurooppa vastaa vasta budjettipöydässä

Euroopan kannalta ajoitus on hankala. Suomi ja Viro esittivät perjantaina Dublinin epävirallisessa huippukokouksessa yhteisen aloitteen, jossa Euroopalle vaaditaan kärkipaikkaa kehittyneessä tekoälyssä, kuten AI Suomi kertoi. Aloite painottaa kasvuyritysten rahoitusta ja yksityisen pääoman ohjaamista tekoälyn kehitykseen.

Pääministeri Petteri Orpo totesi Dublinin kilpailukykykeskustelussa valtioneuvoston tiedotteen mukaan, että ”meidän on keskityttävä asioihin, joihin voimme vaikuttaa”. Yhdysvaltain mestarilista on juuri sellainen asia, johon Suomi ei voi vaikuttaa. Omiin hankintasääntöihin ja omaan rahoitukseen se voi.

Ero mittakaavassa on silti suuri. Yhdysvallat on valmis panemaan valtion lainat ja diplomatian yksittäisten yhtiöiden taakse, kun EU:ssa tekoälyn rahoitus ratkeaa vasta vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä neuvoteltaessa. Eurooppalaisen tekoäly-yhtiön konkreettisin huoli on, ehtiikö se saada asiakkaansa ennen kuin ne sitoutuvat valtion tukemiin amerikkalaispaketteihin.

Seuraavaksi kannattaa katsoa listan loppuosaa. Viiden tunnetun nimen lisäksi siinä on WSJ:n mukaan parisenkymmentä muuta yhtiötä. Niistä selviää, aikooko Washington tukea vain jättejä vai myös pienempiä toimijoita, jotka kilpailevat suoraan eurooppalaisten yritysten kanssa samoista asiakkaista.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Nvidia maksaa asiakkaille, jotka ostavat sen siruja
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  5. 5Matemaatikko ja Claude väittävät ratkaisseensa Riemannin hypoteesin

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.