Tuomari kielsi Pentagonia kostamasta arvostelusta

Liittovaltion tuomari Rita F. Lin allekirjoitti torstai-iltana San Franciscossa 59-sivuisen päätöksen, joka päätti puoli vuotta kestäneen riidan Yhdysvaltain puolustusministeriön ja tekoäly-yhtiö Anthropicin välillä. Lopputulos on yhtiölle voitto. Kiinnostavampi on perustelu.

Lin katsoi, että ministeriön päätös leimata Anthropic kansallisen turvallisuuden toimitusketjuriskiksi rikkoi Yhdysvaltain perustuslain ensimmäistä ja viidettä lisäystä sekä hallintomenettelyä koskevaa lakia. Hän määräsi pysyvän kiellon, joka estää viranomaisia panemasta leimaa ja siihen liittynyttä presidentin määräystä täytäntöön. Maaliskuussa annettu väliaikainen kielto muuttui näin pysyväksi.

Päätöksen ydin mahtuu yhteen virkkeeseen.

Kaksi ehtoa, joista yhtiö ei suostunut luopumaan

Riita alkoi sopimustekstistä. Pentagon myönsi Anthropicille heinäkuussa 2025 enintään 200 miljoonan dollarin sopimuksen tekoälyn kehittämiseksi puolustuskäyttöön. Samansuuruiset sopimukset saivat myös OpenAI, Google ja xAI.

Yhteistyö kariutui käyttöehtoihin. Ministeriö halusi sopimukseen kirjauksen, joka sallii Clauden ”kaiken laillisen käytön”. Anthropic vaati kahta rajausta: mallia ei saa käyttää amerikkalaisten laajamittaiseen valvontaan eikä lopullisiin kohteenvalintapäätöksiin sotilasoperaatioissa ilman ihmisen osallistumista. Jälkimmäisen perustelu oli tekninen. Yhtiön mukaan malli ei ole immuuni hallusinaatioille eikä riittävän luotettava välttämään mahdollisesti tappavia virheitä.

CBS Newsin haastattelemien lähteiden mukaan välit kiristyivät tammikuussa, kun Yhdysvaltain armeija käytti Claudea operaatiossa, joka johti Venezuelan entisen presidentin Nicolás Maduron kiinniottoon. Anthropicin mukaan siitä ei kysytty yhtiöltä etukäteen.

Puolustusministeri Pete Hegseth antoi yhtiölle takarajan: hyväksy rajoittamaton sotilaskäyttö 27. helmikuuta mennessä tai menetä valtion sopimukset. Presidentti Donald Trump kirjoitti samoihin aikoihin sosiaalisessa mediassa Anthropicin olevan ”radikaalivasemmistolainen, woke-yhtiö”, joka on ”riistäytynyt käsistä”.

Tuomarin sanavalinnat

Lin ei tyytynyt toteamaan menettelyvirhettä. Hän kirjoitti, että hallinnon toimet perustuivat haluun tehdä Anthropicista julkinen esimerkki sen ”ylimielisyydestä” hallituksen arvostelijana, ei mihinkään esitettävissä olevaan perusteeseen uskoa, että yhtiö todella sabotoisi omaa malliaan.

Päätöksessä kiinnitetään huomiota myös ristiriitaan hallinnon omassa toiminnassa. Samaan aikaan kun Anthropicia pidettiin turvallisuusuhkana, ministeriössä valmisteltiin puolustustuotantolain soveltamista yhtiöön. Se olisi tarkoittanut sen määrittelemistä kansallisen turvallisuuden kannalta välttämättömäksi toimijaksi.

Maaliskuun väliaikaispäätöksessä kieli oli vieläkin suorempaa. Silloin Lin kirjoitti, ettei laista löydy tukea ”orwellilaiselle ajatukselle”, että amerikkalainen yritys voidaan leimata maan mahdolliseksi viholliseksi ja sabotoijaksi siksi, että se on hallituksen kanssa eri mieltä. Nyt annetussa päätöksessä hän muotoili asian toisin: ”Vaikka puolustusministeriöllä on kiistatta vapaus valita haluamansa tekoälytoimittaja, näyttö osoittaa, että Anthropicille asetetut laajat toimenpiteet olivat laittomia ja perusteettomia.”

Anthropicin tiedottaja kommentoi lyhyesti. Yhtiö sanoi pitävänsä päätöstä tervetulleena ja keskittyvänsä ”rakentavaan työhön hallinnon kanssa tekoälyn valjastamiseksi kansalliseen turvallisuuteen”. Puolustusministeriö ei vastannut NPR:n eikä NBC Newsin kommenttipyyntöihin.

Sama kysymys tulee vastaan Suomessa

Suomalaiselle lukijalle olennaista ei ole amerikkalainen oikeusdraama. Olennaista on se, kuka päättää työkalun käyttötavasta. Kun viranomainen ostaa kaupallisen tekoälymallin pilvipalveluna, se ostaa samalla toimittajan käyttöehdot. Anthropicin tapaus on ensimmäinen kerta, kun tuota asetelmaa on koeteltu oikeudessa.

Euroopassa osa Anthropicin rajauksista on jo laissa. EU:n tekoälyasetus kieltää tietyt biometrisen massavalvonnan muodot riippumatta siitä, mitä toimittaja sallii. Sotilaskäyttö taas jää asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, joten autonomisia asejärjestelmiä koskeva rajaus on Euroopassakin sopimusehto eikä säännös. Puolustushallinnon hankinnoissa asia ratkeaa siis neuvottelupöydässä samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa.

Julkisuudessa ei ole lukua siitä, paljonko leima on Anthropicille maksanut. Yhtiön johto on arvioinut menetysten ja mainehaitan nousevan miljardeihin dollareihin, mutta tuomiossa ei vahvisteta summaa eikä ministeriö ole esittänyt omaa arviotaan. Ainoa julkinen kiintopiste on heinäkuun 2025 sopimuksen 200 miljoonan dollarin yläraja.

Yksi asia jää päätöksessä nimenomaisesti ratkaisematta. Lin ei todennut, että tekoäly-yhtiöllä olisi oikeus asettaa ehtoja asiakkaalleen. Hän totesi päinvastaista: ministeriö saa valita toimittajansa vapaasti ja hylätä sellaisen, jonka ehdot eivät kelpaa.

Voitto koskee siis kapeampaa asiaa kuin otsikoista voisi päätellä. Valtio saa jättää ostamatta. Se ei saa rangaista siitä, että myyjä sanoi julkisesti mitä ajattelee. Seuraava riita syntyy todennäköisesti siitä, mihin raja näiden kahden välille vedetään, ja sen rajan piirtävät hankintapäätökset.