Vain 3 % suomalaisyrityksistä tienaa tekoälyllä kunnolla

Suuri investointi, pieni tuotto

Boston Consulting Groupin maaliskuussa 2026 julkaiseman Nordic AI -raportin mukaan vain 3 prosenttia suomalaisyrityksistä on saavuttanut tekoälyinvestoinneistaan merkittävää rahallista hyötyä, eli vähintään viisinkertaisen tuoton alkuperäiseen panostukseen verrattuna. Loput 97 prosenttia jäävät joko nollatulokseen tai tappiolle. Pohjoismaisessa vertailussa luku on 4 prosenttia, joten Suomi ei nouse erityisen heikoksi mutta ei myöskään erotu edukseen.

Tilanne ei ole pelkästään pohjoismainen ongelma. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vain noin 13 prosenttia yrityksistä saa tekoälyinvestoinneistaan selvää taloudellista hyötyä. Suomen luku on siis selvästi alle kansainvälisen keskiarvon ja kaukana siitä, mitä yhtiöiden hallitukset ovat tekoälyltä odottaneet.

Hyllytuotteita, ei muutosta

BCG:n raportti osoittaa konkreettisen syyn. Suomalaisyritykset käyttävät 43 prosenttia tekoälybudjeteistaan valmiisiin tuottavuustyökaluihin, kuten Microsoftin Copilotiin ja ChatGPT-tilauksiin. Vain 29 prosenttia menee toimintatapoja ja liiketoimintamalleja uudistaviin hankkeisiin. EU:n kärkiyritykset puolestaan suuntaavat 54 prosenttia investoinneistaan tähän jälkimmäiseen kategoriaan.

Eroon liittyy yksinkertainen logiikka. Copilot voi nopeuttaa yksittäisen työntekijän sähköpostien kirjoittamista, mutta se ei muuta yrityksen kustannusrakennetta tai liikevaihdon ajureita. Iso tuotto vaatii, että työvaiheita poistuu kokonaan, prosessi muuttuu, henkilöstörakenne kevenee tai uusi tuote syntyy. Tällaisia hankkeita on raskaampi viedä läpi, koska ne edellyttävät johdon päätöksiä, eivät IT-osaston hankintoja.

Johto haaveilee, muutos viipyy

Yritysten odotukset ovat samaan aikaan paisuneet kohtuuttomiksi. Suomalaisyritykset arvioivat tekoälyn kasvattavan liikevaihtoaan 30 prosenttia ja tuovan 28 prosenttia kustannussäästöjä vuoteen 2029 mennessä. Nämä luvut ovat lähes kolminkertaiset EU:n keskiarvoon nähden.

BCG:n Suomen toiminnoista vastaava johtaja Santeri Kirvelä varoittaa kuilun johtavan paikalliseen tekoälykuplaan, ellei investointien tuotto vastaa odotuksia. Raportin keskeinen viesti on, että tekoäly ei ole ensisijaisesti teknologiaprojekti vaan liiketoiminnan muutoshanke. Se edellyttää johdon selkeää omistajuutta, investointien priorisointia ja vastuuta mitattavista tuloksista.

Hajautettu rakenne hidastaa

Yli puolet suomalaisyrityksistä toimii hajautetussa tai federoidussa organisaatiomallissa, jossa jokainen liiketoimintayksikkö tekee omat työkalu- ja prosessivalintansa. BCG:n mukaan tämä rakenne hidastaa tekoälyn skaalautumista koko yhtiöön, koska sama kokeilu joudutaan käymään uudestaan jokaisessa yksikössä. Lisäksi raportti nostaa esiin osaamisvajeen, teknologia- ja infrastruktuurirajoitteet sekä päätöksenteon hajanaisuuden.

Tuottoja syntyy nopeimmin datavetoisilla toimialoilla, kuten finanssissa, mediassa ja ohjelmistoyhtiöissä. Suomen vientivetoinen teollisuusrakenne saattaa hidastaa hyötyjen leviämistä laajemmin. Konepajan robotti tuottaa edelleen samalla tavalla, vaikka sen rinnalle hankittaisiin kymmenen ChatGPT-lisenssiä.

Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle työntekijälle

Kotimaista keskustelua on hallinnut viesti siitä, että tekoälyä on otettava käyttöön nopeasti tai jäädään kilpailusta jälkeen. BCG:n luvut kuitenkin osoittavat, että useimmat työpaikat eivät vielä koe tekoälyä taloudellisina hyötyinä. Käytännössä nykyinen aalto on toimistotyöntekijöille tehokkuusapua, ei vielä työpaikkojen katoamista massamittakaavassa.

Seuraava vaihe voi näyttää toisenlaiselta. Jos suomalaiset pörssiyhtiöt päättävät tehdä BCG:n suosittelemia rakenteellisia uudistuksia, taloudellinen hyöty syntyy siitä, että tehtäviä yhdistellään, prosesseja poistetaan ja tiimejä järjestellään uudelleen. Toinen aalto, joka vaatii prosessien purkamista ja rakentamista uudestaan, vasta odottaa.

Kontrasti päivän kansainväliseen otsikkovirtaan on terävä. Samaan aikaan kun Cerebras valmistautuu pörssilistaukseen ja OpenAI lupaa Deployment-tuotteellaan helppoa tekoälyn käyttöönottoa, suomalainen yritysjohto miettii, miksi miljoonien eurojen investoinnit eivät näy tuloskunnossa. BCG:n vastaus on epämukava: ostettu ohjelmisto ei korvaa pomon valintaa muuttaa toimintamallia.

Mitä seuraavaksi

Suomalaisyritykset eivät ole jäljessä siksi, että täällä olisi vähemmän tekoälyä käytössä. Käyttöönottoluvuilla Suomi yltää usein eurooppalaisen kärkeen. Ongelma on käänteinen: työkaluja ostetaan paljon, mutta uutta liiketoimintaa niiden ympärille ei rakenneta. Seuraavan kahden vuoden aikana mitataan, kykenevätkö suomalaiset pörssiyhtiöt myöntämään, että toimintaa pitää muuttaa, vai tyytyvätkö ne uuteen lisenssitilaukseen.