Tekoälyhanke alle 100 000 € – siksi vain 3 % tuottaa

Edistyneitä yrityksiä on nelinkertainen määrä, mutta rahat eivät seuraa

AI Finland ja Business Finland julkaisivat 15. huhtikuuta vuosittaisen Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026 -katsauksen. Yksi luku selittää, miksi suomalainen tekoälypanostus tuottaa ohuesti: tyypillinen tekoälyhanke jää alle 100 000 euron, ja yli miljoonan investoinnit ovat poikkeus.

Edistyneiden tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on nelinkertaistunut kahdessa vuodessa. Lähes puolet edelläkävijöistä tuotteistaa tekoälyä asiakkailleen tai on integroinut sen omiin tuotteisiinsa. Vain joka viides edistynein hanke tekee suoraa yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa.

Eilisen BCG:n 3 prosentin löydös saa selityksen

Boston Consulting Groupin eilen julkaistu raportti kertoi, että vain kolme prosenttia suomalaisyrityksistä saa merkittävää tuottoa tekoälyinvestoinneistaan. AI Finlandin luvut paljastavat miksi. Alle satatuhannen euron pilotti ei riitä siirtämään liiketoiminnan ydintä. Se riittää työkalun käyttöönottoon, ei prosessin uudistamiseen.

Vertailu kärjistää eron. Suomalainen yritys tekee yhden tekoälypilotin yhden tiimin alueella ja toivoo parasta. Ruotsalainen, saksalainen tai yhdysvaltalainen kilpailija käyttää saman summan yhden työvaiheen kokonaisautomatisointiin ja siirtyy seuraavaan. Toinen rakentaa kokeilukulttuuria, toinen tuottavuutta.

Miksi VM:n ja Business Finlandin 4 prosentin tavoite ei näy hankkeissa?

Suomen TKI-rahoituslaki velvoittaa nostamaan tutkimus- ja kehitysmenot yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Business Finland on suunnannut Veturi-ohjelmien kautta lähes 1,5 miljardin euron kumulatiivisia lisäpanostuksia kärkiyritysten T&K:hen. Helmikuun ja huhtikuun välillä auki ollut tekoälyrahoitushaku kohdisti rahaa nimenomaan kasvuyritysten edistyneeseen AI-hyödyntämiseen.

Silti yritystason mediaanihanke jää alle satatuhannen. Ristiriita on suora. Joko makrotason rahat eivät valu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, tai isot toimijat keskittävät T&K-budjettinsa muualle kuin tekoälyyn. AI Finlandin ja Business Finlandin julkinen materiaali ei selitä eroa.

Kysymys kuuluu suoraan valtiovarainministeriölle ja Business Finlandille: jos edelläkävijäjoukko nelinkertaistuu mutta hankebudjetit pysyvät satatuhannessa, mihin neljän prosentin tavoitteen pitäisi konkreettisesti vaikuttaa?

Mitä kotimaiselle yritykselle jää käteen?

Suomessa on noin 350 000 yritystä, joista yli 99 prosenttia on pk-yrityksiä. Raportin viesti niille on karu. Kun yli puolet organisaatioista on yhä arviointi- ja valmisteluvaiheessa ja aiemmin laaja keskikasti on tyhjentynyt, suurin osa suomalaisesta liiketoiminnasta jää tekoälyn tuottavuushyödystä paitsi.

Seuraus näkyy ulkomaisessa kilpailussa. Jos saksalainen tai yhdysvaltalainen toimija laittaa kahden miljoonan paketin yhden ydinprosessin uudistukseen, kymmenet 50 000 euron suomalaispilotit eivät pärjää sitä vastaan. Tulos näkyy aikanaan markkinaosuuksissa, palveluiden hinnassa ja paikallisen työn säilymisessä.

Terveysteknologia ja teollisuus pärjäävät vain skaalalla

Raportti nostaa kaksi sektoria, joilla Suomi voi rakentaa kansainvälistä kilpailuetua: terveysteknologia ja valmistavan teollisuuden tekoälysovellukset. Molemmilla aloilla on patentteja, dataa ja toimialaosaamista. Etu kuluu kuitenkin nopeasti, jos näiden alojen yritykset rahoittavat tekoälyhankkeitaan samalla satatuhannen mittakaavalla kuin keskimääräinen pk-yritys.

Edelläkävijät karkaavat -otsikkoa pitää lukea kahteen suuntaan. Kotimainen kahtiajako on todellinen, mutta kansainvälisessä vertailussa myös suomalaiset edelläkävijät jäävät jälkeen, jos investointitaso pysyy nykyisellään. Tämä on se osa kuvasta, jonka raportin julkinen yhteenveto jättää sanomatta.