Vain joka seitsemäs työpaikkailmoitus vaatii tekoälyosaamista

Ajatellaan talousasiantuntijaa, joka käy tänä syksynä läpi suuryritysten avoimia työpaikkoja ja miettii, pitäisikö ansioluetteloon lisätä kiireesti tekoälykurssi. Jos hän katsoo, mitä ilmoituksissa oikeasti pyydetään, vastaus on useimmiten ei. Ainakaan vielä.

Helsinkiläinen konsulttiyhtiö Impaktly kävi läpi 1 219 työpaikkailmoitusta 89 suuryritykseltä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Tekoälyosaamista vaadittiin vain 14 prosentissa ilmoituksista. Selvityksestä kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Lukua kannattaa verrata siihen, miten tekoälystä puhutaan. Yritysjohto esittelee tekoälystrategioitaan tulosinfoissa ja pääomamarkkinapäivillä, ja keskustelu työelämän mullistuksesta käy kuumana. Rekrytointi-ilmoituksiin tämä puhe on toistaiseksi valunut hitaasti.

Data- ja it-rooleissa lähes joka toinen

Kuva muuttuu, kun ilmoitukset jaetaan tehtävän mukaan. Data-, it- ja digirooleissa tekoälyosaamista pyydettiin 45 prosentissa ilmoituksista. Koska koko aineiston keskiarvo on 14 prosenttia, muissa tehtävissä osuus jää väistämättä sen alle.

Ero kertoo, missä tekoäly suuryrityksissä tällä hetkellä asuu. Ilmoitusten perusteella se on teknisten tiimien osaamisalue. Myyjän, kirjanpitäjän tai hr-asiantuntijan perusvaatimuksiin se ei ole vielä laajasti päätynyt.

28 prosenttia kuvaa eri joukkoa

Selvityksen rinnalla on esitetty kansainvälinen vertailuluku, jonka mukaan 28 prosenttia vastavalmistuneille suunnatuista työpaikkailmoituksista vaatii tekoälytaitoja. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Impaktlyn aineistoa ei ole rajattu vastavalmistuneisiin, vaan se kattaa suuryritysten ilmoitukset laajemmin.

AI Suomi ei pystynyt tarkistamaan kansainvälisen luvun alkuperäistä lähdettä, joten sitä kannattaa pitää suuntaa antavana. Jos luku pitää paikkansa, tekoälytaitoja odotetaan ensimmäisenä juuri uransa alussa olevilta. Selitys on arkinen: työnantaja olettaa, että tuore valmistunut on käyttänyt tekoälytyökaluja jo opinnoissaan.

Suomen omaa lukua ei ole julkaistu avoimesti

Maakohtaisia lukuja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ei ole julkisesti saatavilla. Impaktly kokoaa tulokset Nordic AI Jobs Benchmark -raporttiin, jonka syyskuun 2026 laitos on ladattavissa yhtiön sivuilta. Raportin sisältö ei näy sivulla avoimesti.

Samalta sivustolta löytyy myös Nordic AI Index 2026, joka arvioi Suomen, Ruotsin ja Norjan 90 suurimman yrityksen tekoälyvalmiutta vuosikertomusten, pääomamarkkinaesitysten ja osavuosiraporttien perusteella. Työpaikkailmoitukset täydentävät kuvaa: niistä näkee, mitä yritykset tekevät, eikä vain sitä, mitä ne sanovat.

Julkisissa lähteissä ei ole selvityksen tekijöiden suoria kommentteja. AI Suomi ei ennen tämän jutun julkaisua pyytänyt Impaktlylta kommenttia eikä maakohtaisia lukuja.

Mitä tämä tarkoittaa, jos haet töitä nyt

Jos haet suuryritykseen muuhun kuin data- tai it-tehtävään, tekoälyosaamisen puute tuskin karsii sinua hakuvaiheessa. Kuudessa ilmoituksessa seitsemästä sitä ei pyydetä lainkaan.

Data-, it- ja digitehtävissä tilanne on toinen. Tekoäly on jo lähes joka toisen ilmoituksen vaatimuslistalla, ja hakija, joka pystyy näyttämään konkreettisesti, mitä on tekoälytyökaluilla tehnyt, erottuu joukosta.

Ilmoitus kertoo silti vain osan. Vaatimuslistat kirjoitetaan usein vanhan pohjan päälle, ja haastattelussa voidaan kysyä asioita, joita tekstissä ei mainita. Tekoälyn käyttö voi olla odotus jo ennen kuin se päätyy ilmoitukseen.

Impaktly on nimennyt raporttinsa syyskuun laitokseksi, mikä viittaa siihen, että mittaus toistetaan. Kiinnostavin luku onkin seuraava. Jos 14 prosentin osuus kasvaa vain hitaasti, puhe mullistuksesta on ollut selvästi edellä todellisuutta. Jos se hyppää, suuryritysten tekoälystrategiat ovat päätyneet sinne, missä työnhakija ne ensimmäisenä huomaa.