Valtonen allekirjoittaa tekoälypaperin, joka ei sido ketään

Suomen ja Yhdysvaltojen asiakirjoissa ei ole yhtään nimettyä hanketta.

Nelli NelisanomaNelli Nelisanoma
Jaa:
Ulkoministeri Elina Valtonen tummassa puvussa harmaata taustaa vasten studiomuotokuvassa
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia / CC BY 4.0

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on torstaina Washingtonissa, ja hänen salkussaan on kaksi paperia. Ensimmäinen koskee tekoälyä, kvanttiteknologiaa, verkkoteknologioita, avaruutta, puolustusteknologiaa ja biotekniikkaa. Toinen koskee kriittisiä mineraaleja. Ylen mukaan Valtonen ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio allekirjoittavat ne tänään.

Tärkein asia ensin: kumpikaan asiakirja ei sido Suomea tai Yhdysvaltoja oikeudellisesti. Kumpikaan ei myöskään nimeä yhtään hanketta, johon Yhdysvallat sijoittaisi. Ulkoministeriön yksikönpäällikkö Aki Enkenberg, joka on ollut valmistelemassa asiakirjoja, kuvasi niitä Ylelle yhteistyöasiakirjoiksi, jotka asettavat tulevan yhteistyön painopisteitä.

Asiakirjojen tekstejä ei ollut tätä kirjoitettaessa julkaistu. Juttu perustuu ulkoministeriön Ylelle antamiin tietoihin.

“Tapaaminen ulkoministeri Marco Rubion kanssa tulee hyvään aikaan.”

— Elina Valtonen, ulkoministeri, Yle Newsin englanninkielisessä jutussa 29.10.2026 (alkukieli englanti: ”The meeting with Secretary of State Marco Rubio comes at a good time”)

Mikä muuttui kolmessa päivässä

Maanantaina AI Suomi kertoi, että Yhdysvallat vaatii kumppaneitaan valitsemaan puolen. Washingtonin mukaan maa ei voi olla luotettava Pax Silica -kumppani ja tukea samalla Kiinan johtamaa WAICO-järjestöä. Suomi oli tehnyt valintansa jo huhtikuussa, kun se allekirjoitti Pax Silica -julistuksen.

Nyt puheista siirrytään kahdenvälisiin papereihin. Enkenbergin mukaan mineraalisopimus on konkreettisempi kuin monenkeskinen ja väljä Pax Silica, ja se syventää Suomen ja Yhdysvaltain mineraaliyhteistyötä. Konkreettisempi ei silti tarkoita sitovaa.

Yhdysvallat sanoo avoimesti, että se haluaa tällaisella yhteistyöllä vastata Kiinan vaikutusvaltaan. Mineraaleissa asia on erityisen selvä, koska Kiina hallitsee monien kriittisten raaka-aineiden jalostusta.

Samaa sarjaa Britannian, Japanin ja Ruotsin kanssa

Suomi ei ole poikkeus. Ylen mukaan Yhdysvallat on tehnyt vastaavan teknologiasopimuksen Britannian, Japanin, Etelä-Korean ja Ruotsin kanssa. Mineraalisopimuksen kaltainen paperi on solmittu Puolan kanssa.

Britannian sopimus allekirjoitettiin syyskuussa 2025 presidentti Donald Trumpin valtiovierailun aikana. Sekin oli yhteisymmärrysasiakirja eikä sitova sopimus, ja se kattoi muun muassa tekoälyn, kvanttiteknologian ja siviiliydinvoiman. Japani seurasi lokakuussa 2025 Trumpin Tokion-vierailulla.

Ero Suomeen syntyy siitä, mitä paperin ympärille rakennettiin. Britannian sopimuksen rinnalla julkistettiin yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden, kuten Microsoftin, Googlen ja Nvidian, investointilupauksia muun muassa datakeskuksiin. Suomen paketista vastaavia lupauksia ei ole kerrottu. Ruotsi on lähin vertailukohta: se liittyi Pax Silicaan kuukautta ennen Suomea ja on nyt samassa kahdenvälisten sopimusten joukossa.

Mitä paperit ovat ja mitä eivät

Teknologia-asiakirja ja mineraalisopimus ovat poliittisia yhteistyöasiakirjoja. Ne eivät ole oikeudellisesti sitovia, eivät nimeä hankkeita eivätkä sisällä rahoitussitoumuksia. Suomella on Yhdysvaltain kanssa jo ennestään kvanttiteknologian yhteistyösopimus ja pitkäaikainen hallitustason teknologiasopimus. Teknologian vientiä säätelevät edelleen EU:n kaksikäyttöasetus ja Yhdysvaltain omat säännöt.

Suomi seuraa Britannian ja Japanin polkua: sitomattomia papereita Washingtonin kanssa

2025-01

Bidenin sirusääntö

Tekoälysirujen vientisääntö jakaa maat kolmeen ryhmään. Suomi pääsee lähimpien liittolaisten ryhmään, mutta useat EU-maat jäävät rajoitetuiksi.

2025-05

Sääntö perutaan

Trumpin hallinto kumoaa vientisäännön ja siirtyy kahdenvälisiin sopimuksiin.

2025-09

Britannian teknologiasopimus

Sitomaton yhteisymmärrysasiakirja allekirjoitetaan Trumpin valtiovierailulla, rinnalla teknologiayhtiöiden investointilupauksia.

2025-10

Japanin sopimus

Japani seuraa Trumpin Tokion-vierailulla.

2026-04

Suomi Pax Silicaan

Suomi allekirjoittaa Pax Silica -julistuksen kuukausi Ruotsin jälkeen.

2026-10

Valtonen ja Rubio allekirjoittavat

Teknologia-asiakirja ja mineraalisopimus Washingtonissa 29.10. Kumpikaan ei sido oikeudellisesti.

Sanasto

Kaksikäyttöasetus
EU:n asetus, joka säätelee sellaisten tuotteiden ja teknologioiden vientiä, joita voi käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Esimerkkejä ovat tietyt sirut, salausohjelmistot ja kvanttilaitteet, joiden vientiin EU:n ulkopuolelle voidaan tarvita lupa.
Pax Silica
Yhdysvaltain johtama monenkeskinen julistus, jolla kumppanimaat sitoutuvat yhteistyöhön tekoälyn, puolijohteiden ja niiden toimitusketjujen turvaamisessa. Julistus ei ole oikeudellisesti sitova.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisyrityksille

Suoraan rahaa ei tule. Paperin arvo on siinä, että se nostaa tietyt alat hallitusten yhteiselle listalle, ja virkamiehet, rahoittajat ja hankintayksiköt lukevat tällaisia listoja.

Tekoälyssä ja kvanttiteknologiassa kyse on pääsystä. Suomessa muistetaan tammikuu 2025, jolloin Bidenin hallinnon tekoälysirujen vientisääntö jätti Suomen rajoitetun keskiryhmän maaksi. Trumpin hallinto perui säännön toukokuussa 2025, mutta kokemus osoitti, miten nopeasti kumppanin asema voi vaikuttaa siihen, saako Suomeen rakennettava datakeskus yhdysvaltalaisia siruja.

Luotetun kumppanin asema voi helpottaa myös suomalaisten kvantti- ja tekoäly-yhtiöiden ja tutkimuslaitosten pääsyä yhdysvaltalaisiin tutkimus- ja puolustushankkeisiin. Asiakirjat eivät kuitenkaan takaa sitä yhdellekään yritykselle. Kääntöpuoli on sama, josta AI Suomi kirjoitti maanantaina: mitä tiiviimmin Suomi sitoutuu Washingtoniin, sitä useammin kiinalaisen teknologian käyttöä joutuu perustelemaan julkisissa hankinnoissa ja yhdysvaltalaisten kumppanien hankkeissa.

Mineraaleissa panokset ovat konkreettisempia. Suomella on EU-maiden mittakaavassa merkittäviä mineraalivarantoja, ja EU haluaa vahvistaa kriittisten mineraalien tuotantoa omalle teollisuudelleen. Kaivos- ja jalostushankkeille kahdenvälinen sopimus voi avata yhdysvaltalaista rahoitusta tai ostajia, jos sen päälle joskus rakennetaan jotain sitovaa.

Kommentit

Ulkoministeriö ei ollut tätä kirjoitettaessa kommentoinut asiakirjoja julkisuudessa Enkenbergin Ylelle antamien tietojen lisäksi. Riippumattoman asiantuntijan, esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin tutkijan, arviota ei ollut saatavilla ennen julkaisua.

Seuraava kysymys tulee Brysselistä

Suurin jännite ei ole Helsingin ja Washingtonin välillä. EU puhuu teknologisesta suvereniteetista ja yhteisestä raaka-ainepolitiikasta, ja samaan aikaan jäsenmaat solmivat Yhdysvaltain kanssa omia kahdenvälisiä papereitaan Ruotsista Puolaan.

Paperin arvon mittaa yksinkertainen asia. Jos vuoden kuluttua kumpikaan hallitus ei ole nimennyt yhtään yhteistä tekoäly-, kvantti- tai kaivoshanketta, torstain allekirjoitus jää diplomaattiseksi kädenpuristukseksi.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  3. 3Datakeskukset Suomessa: 15 hanketta ja kuka saa hukkalämmön
  4. 4Ulkoministeriö kokeilee tekoälyä, joka ei käy verkossa
  5. 5Alepan ja S-marketin robotit: näin kauppakassirobotti toimii ja paljonko se maksaa

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.