Vihreiden varapuheenjohtaja Jenni Pitko seisoi lauantaina puoluevaltuuston edessä ja kuvasi Suomen datakeskusbuumia yhdellä lauseella. Hänen mukaansa hankkeita ei ohjaa kukaan.
– Hankkeet etenevät sattumanvaraisesti sen mukaan, kuka ehtii ensin, eikä niiden arvioimiseksi ole saatavilla avointa tietoa, Pitko sanoi Ylen mukaan.
Pitko esitteli puoluevaltuustolle eduskuntaryhmän ehdot, joilla vihreät suhtautuisi uusiin datakeskuksiin myönteisesti. Suomeen tarvitaan kansallinen suunnitelma datakeskusrakentamiselle, luonto on asetettava etusijalle ja verotulojen on jäätävä Suomeen eikä valuttava veroparatiiseihin.
Konkreettisin vaatimus koskee luontoa. Vihreät haluaa velvoittavan ekologisen kompensaation: rakennuttajan pitäisi palauttaa muualla vähintään yhtä paljon luontoarvoja kuin työmaa hävittää.
“Datakeskusrakentamisen hyödyt eivät saa mennä muutamalle suuryhtiölle ja haitat jäädä suomalaisten sekä suomalaisen luonnon maksettavaksi.”
Kunnat kilpailevat, valtio katsoo sivusta
Pitkon kritiikki osuu siihen, miten hankkeet nyt syntyvät. Kunta kaavoittaa, yhtiö hakee sähköliittymää ja lupaprosessi etenee tapaus kerrallaan. Kukaan ei katso kokonaisuutta: riittääkö sähköverkko, missä metsää kaadetaan ja mitä kunta lopulta saa.
Luontovaatimuksen taustalla on tuore tapaus. STT uutisoi aiemmin epäillyistä laittomista hakkuista Googlen datakeskustyömailla Muhoksella ja Kajaanissa, vaikka ympäristövaikutusten arviointi oli vielä kesken. Kompensaatiovelvoite tekisi tällaisesta hakkuusta rakennuttajalle kalliin.
Veroista vihreät ei esittänyt yksityiskohtaista mallia. Ongelma on silti tuttu: datakeskus työllistää valmistuttuaan vähän, ja suuri osa sen tuottamasta arvosta kirjautuu yhtiön kotimaahan tai verokonserniin. Kunnalle jää kiinteistövero ja sähköverkon kuormitus.
Hukkalämpö on se hyöty, jonka asukas huomaa
Jos datakeskuksesta jää paikkakunnalle jotain tuntuvaa, se on usein lämpö. Palvelimet muuttavat lähes kaiken käyttämänsä sähkön lämmöksi, ja sen voi lämpöpumpuilla nostaa kaukolämpöverkkoon kelpaavaksi.
Pisimmällä ollaan Espoossa ja Kirkkonummella. Fortum ja Microsoft kertoivat vuonna 2022 suunnitelmasta, jossa Microsoftin pääkaupunkiseudun datakeskusten hukkalämpö kattaisi noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä. Lämmön piiriin kuuluu noin 250 000 asukasta, ja toimitusten on määrä käynnistyä vuodesta 2027 alkaen.
Espoolaiselle tämä tarkoittaa, että osa kerrostalon patterien lämmöstä tulee pilvipalvelujen laskennasta eikä polttamisesta. Fortumille se on keino korvata kivihiiltä ja vähentää kaukolämmön päästöjä. Lämmitysläsku ei tästä automaattisesti laske, sillä hinnoittelusta päättää energiayhtiö.
Mistä luvut ovat?
Luvut 40 prosenttia ja 250 000 asukasta perustuvat Fortumin ja Microsoftin vuonna 2022 julkistamaan yhteistyöhön. Yhtiöt eivät ole julkisuudessa kertoneet, onko osuus tai aikataulu muuttunut sen jälkeen.
Malli vai poikkeus?
Espoon malli toimii, koska kaikki palaset ovat valmiina. Alueella on yksi Suomen suurimmista kaukolämpöverkoista, tuhansia rakennuksia sen varrella ja energiayhtiö, joka tarvitsee korvaavaa lämpöä.
Pienessä kunnassa yhtälö on toinen. Satojen megawattien datakeskus tuottaa lämpöä moninkertaisesti enemmän kuin muutaman tuhannen asukkaan taajama pystyy käyttämään, ja kesällä kysyntää ei ole juuri lainkaan. Ilman ottajaa hukkalämpö jää nimensä mukaisesti hukkaan, eli se puhalletaan taivaalle.
Tässä vihreiden kansallisen suunnitelman vaatimus saa käytännön merkityksen. Jos datakeskuksia ohjattaisiin sinne, missä lämmölle on käyttöä, pääkaupunkiseudun malli voisi toistua esimerkiksi muissa suurissa kaupungeissa. Nyt sijainnin ratkaisevat halpa maa, sähköliittymä ja kunnan kaavoitushalukkuus.
Suoraa asukkaan ääntä tähän juttuun ei saatu, eikä Microsoft tai Google ole kommentoinut vihreiden vaatimuksia julkisuudessa.
Vihreiden ehdot ovat oppositiopuolueen linjaus, eivät lakiesitys. Seuraava mittari on eduskuntavaalit keväällä 2027: jos datakeskusten ohjaus nousee hallitusneuvotteluihin, hukkalämmön hyödyntäminen voi muuttua suosituksesta sijoittamisen ehdoksi.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
