EU pakotti Metan avaamaan alustan, mutta kriitikot kutsuvat hinnoittelua käytännön kielloksi.
Meta ilmoitti viime viikolla sallivansa kilpailevien tekoälychatbottien toiminnan WhatsAppissa 30 Euroopan maassa seuraavien 12 kuukauden ajan. Päätös on merkittävä käännös yhtiöltä, joka vielä tammikuussa kielsi kolmansien osapuolten tekoälybotit WhatsApp Business -rajapinnasta kokonaan.
Kielto aiheutti välittömän vastareaktion. Tekoäly-yhtiöt valittivat Euroopan komissiolle, ja kilpailuoikeudellisia tutkimuksia käynnistettiin EU:n ohella Italiassa ja Brasiliassa. Taustalla vaikuttaa EU:n digimarkkinasäädös (Digital Markets Act), joka velvoittaa niin sanotut portinvartijayritykset avaamaan alustojaan kilpailijoille.
Komissio ilmoitti Metalle aikovansa asettaa välitoimia, jotka olisivat pakottaneet yhtiön perumaan kieltonsa. Meta ehti toimia ennen kuin komissio ehti pakottaa. Avauksen piiriin kuuluvat muun muassa OpenAI:n ChatGPT ja Anthropicin Claude, jotka voivat nyt tarjota palveluitaan WhatsAppin yli kahden miljardin käyttäjän alustalla.
Hintamalli koskee EU- ja ETA-maiden lisäksi Brasiliaa, jossa vastaavat kilpailututkimukset ovat käynnissä. Suomi kuuluu luonnollisesti avauksen piiriin, ja muutos koskee kaikkia WhatsApp Business -rajapintaa käyttäviä tekoälybotteja.
Viesti viestiltä – kuka jaksaa maksaa?
Avoimuudella on hintansa, ja se on tuntuva. Meta perii kilpailevilta tekoälyboteilta 0,049–0,1323 euroa jokaisesta ei-mallipohjaisesta viestistä. Käytännössä maksu koskee jokaista keskustelevaa vastausta, jonka botti lähettää käyttäjälle. Vakioidut viestit, kuten tilausvahvistukset ja toimituspäivitykset, jäävät maksun ulkopuolelle.
Hinnat vaihtelevat maittain, mutta korkeimmillaan yksittäinen viesti maksaa botin tarjoajalle lähes 13 senttiä. Luku kuulostaa pieneltä, mutta skaalautuu nopeasti.
Otetaan esimerkki: suomalainen tekoäly-yhtiö, jonka chatbot käsittelee 10 000 viestiä päivässä WhatsAppissa. Korkeimmalla hinnalla kuukausikustannus Metalle olisi noin 39 700 euroa, pyöristettynä 40 000 euroa kuussa. Halvimmallakin hinnalla summa olisi noin 14 700 euroa kuukaudessa. Vuositasolla puhutaan 176 000–476 000 euron laskusta pelkästään viestimaksuista.
Suuremmalla volyymilla luvut kasvavat entisestään. Yhtiö, jonka botti lähettää 50 000 viestiä päivässä, maksaisi korkeimmalla hinnalla lähes 200 000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan Metan oma Meta AI toimii WhatsAppissa ilmaiseksi, integroituna suoraan alustaan.
Kriitikot puhuvat käytännön kiellosta
Kilpailijat eivät ole vaikuttuneita Metan eleestä. Tekoäly-yhtiöt ovat kutsuneet hinnoittelua "kiusantekohinnaksi", joka käytännössä sulkee pienemmät toimijat ulos markkinoilta. Jos Metan oma tekoäly toimii ilmaiseksi mutta kilpailijoilta peritään maksu jokaisesta viestistä, kilpailuasetelma on lähtökohtaisesti vinoutunut.
Vertailu muihin alustoihin paljastaa eron selvästi. Telegram on pitänyt Bot API:nsa ilmaisena vuodesta 2015, eikä alusta peri botinkehittäjiltä viestimaksuja lainkaan. Siinä missä Telegramin botti lähettää miljoona viestiä kuussa nollakustannuksella, WhatsAppissa sama määrä maksaisi kymmeniä tuhansia euroja.
Meta perustelee hinnoittelua infrastruktuurikustannuksilla ja pääsyllä yli kahden miljardin käyttäjän alustalle. Kriitikot näkevät asian toisin: kyse on sääntelyn kirjaimellisesta noudattamisesta tavalla, joka vesittää sen tarkoituksen. DMA vaatii avoimuutta, mutta säädös ei tarkasti määrittele, millä hinnalla avoimuutta pitää tarjota.
Euroopan komissio on ilmoittanut analysoivansa Metan muutosten vaikutuksia käynnissä oleviin kilpailututkimuksiin. Komission reaktio ratkaisee, muodostuuko tästä ennakkotapaus alustayhtiöiden tavalle käsitellä pakollisia avoimuusvaatimuksia.
Suomalaisille tekoäly-yhtiöille kova paikka
Suomessa toimii useita yrityksiä, jotka tarjoavat tekoälypohjaisia chatbot-palveluja WhatsAppin kautta. Näille toimijoille Metan uusi hinnoittelu tarkoittaa merkittävää lisäkustannusta, joka joko siirtyy loppuasiakkaille tai syö katetta.
Pienikin suomalainen asiakaspalvelubotti, joka käsittelee tuhat viestiä päivässä, maksaisi 1 500–4 000 euroa kuukaudessa pelkästään WhatsAppin viestimaksuina. Moni yritys joutuu punnitsemaan, onko WhatsApp-kanava enää taloudellisesti järkevä vai siirretäänkö palvelu toiselle alustalle.
EU:n sääntely on suomalaisille yrityksille kaksipiippuinen juttu. Digimarkkinasäädös avaa isoja alustoja kilpailulle, mikä on periaatteessa hyväksi pienille toimijoille. Käytännössä portinvartijoilla on kuitenkin keinoja tehdä avoimuudesta niin kallista, että vain suurimmat hyötyvät.
Metan päätös saattaa luoda ennakkotapauksen koko Eurooppaan. Jos komissio hyväksyy hinnoittelumallin, se viestii muillekin alustayhtiöille kuten Applelle ja Googlelle, että avoimuusvaatimukset voi täyttää muodollisesti, kunhan hinta on tarpeeksi korkea. Suomalaisten tekoälytoimijoiden kannattaa pitää silmällä komission seuraavia askelia, sillä ne määrittävät kilpailun pelisäännöt vuosiksi eteenpäin.
Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta.
Lue lisää toimintaperiaatteistamme.
